Capital Structure Theories : Case: Finnish Companies from 2003 to 2016

Abstract

We empirically examine how Finnish publicly listed companies rebalance their capital structures and how they are affected by rebalancing costs. Additionally, we examine whether any prevailing capital structure theories explain their capital structure choices accurately. We begin by exploring the leading capital structure theories and by showing that, in theory, rebalancing costs should indeed influence companies’ rebalancing decisions. We perform a simulation of leverage paths based on three different adjustment cost regimes: proportional cost, fixed cost and mixed cost regime. We then compare these simulated leverage paths to our sample data. We find that Finnish companies seem to be facing a mostly proportional cost structure of rebalancing, and they do seem to be actively rebalancing their capital structures with some differences based on the size and sector of the companies.

Testing for capital structure theories was inconclusive but suggested that the pecking order theory might be more prevalent than the tradeoff theory in the Finnish context. Furthermore, our research points to the idea that companies are more interested in optimising their book leverage than their market leverage. We also found out that Finnish companies’ leverage increased over the observation period. Lastly, we tested whether leverage is mean reversing and estimated the speed of adjustment for our sample. Our results suggest that leverage is mean-reversing for dividend paying companies, while for dividend non-paying companies leverage seems to move away from the mean.

Tutkimme empiirisesti, kuinka suomalaiset pörssilistatut yritykset tasapainottavat pääomarakenteitaan ja kuinka tasapainotuskustannukset vaikuttavat yritysten käyttäytymiseen. Lisäksi arvioimme, kuinka hyvin johtavat pääomarakenneteoriat selittävät suomalaisten yritysten päärakennepäätöksiä. Ensiksi käymme läpi yleisimmät pääomarakenneteoriat sekä osoitamme, että tasapainotuskustannuksilla on teoriassa merkittävä vaikutus yritysten käyttäytymiseen. Simuloimme velkakäyttäytymistä kolmessa eri tasapainoituskustannusskenaariossa: suhteellisilla kustannuksilla, kiinteillä kustannuksilla ja näiden yhdistelmällä. Tämän jälkeen vertaamme simuloitua velkakäyttäytymistä otokseemme. Havaitsemme, että suomalaiset pörssiyritykset vaikuttaisivat olevan aktiivisia pääomarakenteidensa optimoinnissa, ja että niillä vaikuttaisi olevan suhteelliset tasapainotuskustannukset. Tunnistamme lisäksi yritysten koosta tai toimialasta johtuvia eroja käyttäytymisessä.

Pääomarakenneteorioiden testauksemme ei anna ratkaisevia tuloksia, mutta tuloksemme viittaavat siihen, että pecking order teorialla olisi hieman enemmän selitysvoimaa kuin tradeoff teorialla suomalaisessa ympäristössä. Lisäksi tutkimuksemme viittaa siihen, että suomalaiset yritykset optimoisivat tasearvoon perustuvaa velkaantuneisuuttaan, eivätkä keskittyisi markkina-arvoon perustuvan velkaantuneisuuden optimointiin. Tutkimuksessamme havaitsemme myös, että suomalaisten pörssiyritysten keskimääräinen velkautuneisuus oli kasvanut havainnointiajanjaksolla. Lopuksi testaamme, että onko yritysten velkarakenne keskiarvoon palaava ja estimoimme palautumisnopeuden otoksellemme. Tulostemme mukaan osinkoja maksavien yritysten velkarakenne on keskiarvoon palaava, kun taas osinkoja jakamattomien yritysten velkarakenne liikkuu useimmiten keskiarvosta pois.