Eriyttämisen keinot neljännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
Porekari, Juuso; Åberg, Oona (2022-05-16)
Eriyttämisen keinot neljännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa
(16.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061747785
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061747785
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella peruskoulun neljännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen eriyttämisen keinoja. Opetuksen eriyttämisellä tarkoitetaan niitä opetuksessa käytettäviä pedagogisia ratkaisuja, joilla tuetaan oppilaiden yksilöllistä kehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten eri oppikirjoissa huomioidaan erilaisten oppijoiden eriyttämisen tarpeet. Lisäksi oppikirjasarjojen välisiä eroja vertailtiin keskenään. Tutkimuksen avulla saadaan ajankohtaista tietoa erilaisista eriyttämisen keinoista ja niiden esiintyvyydestä eri oppikirjoissa.
Tutkimusaineisto koostui neljästä eri oppikirjasarjasta (Uusi Kipinä, Välkky, Kuiske, Huima), kolmelta eri kustantamolta. Aineiston teksti- ja tehtäväkirjat (N=8) olivat opetuskäytössä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden aikana. Kirjasarjat sisälsivät koko neljännen vuoden oppimateriaalin. Tutkimus oli laadullinen ja analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Sisällönanalyysin lisäksi käytettiin kvantitatiivista sisällön erittelyä. Aineistossa esiintyvät eriyttämisen keinot luokiteltiin neljään eriyttämisen pääluokkaan: Typografisiin keinoihin, visuaalisiin keinoihin, pedagogisiin keinoihin ja luokittelemattomiin tehtäviin. Lisäksi pääluokkien sisällä eriyttämisen keinot jaettiin vielä 12 alaluokkaan.
Tutkimustulosten mukaan kaikki oppikirjasarjat hyödynsivät eriyttämisen keinoja monipuolisesti, joskin eriyttämisen keinojen painotukset vaihtelivat kirjojen välillä. Teorialähtöisen luokittelun lisäksi aineistosta nousi esiin kirjakohtaisia eroja ja eriyttämisen keinojen ominaispiirteitä, kuten vaihtoehtoiset toimintatavat sekä vaihtoehtoiset tehtävät. Typografia oli aineiston jokaisen kirjan yleisin eriyttämisen keino. Visuaalisena keinona oleellisen tiedon korostaminen grafiikan avulla oli johdonmukaista läpi aineiston. Eniten vaihtelevuutta esiintyi eriyttämisen pedagogisten keinojen välillä. Aineiston kaikki oppikirjat sisälsivät lisäksi luokittelemattomia tehtäviä, joiden yhteydessä ei hyödynnetty tutkimuksessa tarkasteltuja eriyttämisen keinoja. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että aineiston teksti- ja tehtäväkirjat oli suunniteltu opetusmateriaalikokonaisuuksiksi tukemaan opettajan eriyttävää opetusta.
Tutkimusaineisto koostui neljästä eri oppikirjasarjasta (Uusi Kipinä, Välkky, Kuiske, Huima), kolmelta eri kustantamolta. Aineiston teksti- ja tehtäväkirjat (N=8) olivat opetuskäytössä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden aikana. Kirjasarjat sisälsivät koko neljännen vuoden oppimateriaalin. Tutkimus oli laadullinen ja analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Sisällönanalyysin lisäksi käytettiin kvantitatiivista sisällön erittelyä. Aineistossa esiintyvät eriyttämisen keinot luokiteltiin neljään eriyttämisen pääluokkaan: Typografisiin keinoihin, visuaalisiin keinoihin, pedagogisiin keinoihin ja luokittelemattomiin tehtäviin. Lisäksi pääluokkien sisällä eriyttämisen keinot jaettiin vielä 12 alaluokkaan.
Tutkimustulosten mukaan kaikki oppikirjasarjat hyödynsivät eriyttämisen keinoja monipuolisesti, joskin eriyttämisen keinojen painotukset vaihtelivat kirjojen välillä. Teorialähtöisen luokittelun lisäksi aineistosta nousi esiin kirjakohtaisia eroja ja eriyttämisen keinojen ominaispiirteitä, kuten vaihtoehtoiset toimintatavat sekä vaihtoehtoiset tehtävät. Typografia oli aineiston jokaisen kirjan yleisin eriyttämisen keino. Visuaalisena keinona oleellisen tiedon korostaminen grafiikan avulla oli johdonmukaista läpi aineiston. Eniten vaihtelevuutta esiintyi eriyttämisen pedagogisten keinojen välillä. Aineiston kaikki oppikirjat sisälsivät lisäksi luokittelemattomia tehtäviä, joiden yhteydessä ei hyödynnetty tutkimuksessa tarkasteltuja eriyttämisen keinoja. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että aineiston teksti- ja tehtäväkirjat oli suunniteltu opetusmateriaalikokonaisuuksiksi tukemaan opettajan eriyttävää opetusta.