"Maailmassa mutta ei maailmasta" : VANHOILLISLESTADIOLAINEN KASVUYMPÄRISTÖ LAPSUUDEN KASVUKOKEMUKSISSA
Achté, Anna Kristiina (2022-05-25)
"Maailmassa mutta ei maailmasta" : VANHOILLISLESTADIOLAINEN KASVUYMPÄRISTÖ LAPSUUDEN KASVUKOKEMUKSISSA
(25.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148389
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062148389
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa lapsuuden kokemuksia vanhoillislestadiolaisessa kasvuympäristössä. Lähestyn aihetta yhteisölle ominaisten erityispiirteiden kautta, jotka ovat lapsen elämässä vahvasti läsnä.
Vanhoillislestadiolaisen lapsen asemaa määrittää kuuluminen tiiviiseen uskonnolliseen yhteisöön, mikä asettaa lapsen marginaaliasemaan yhteiskunnan valtavirrassa oleviin ikätovereihin nähden. Marginaaliasema ja yhteisölle ominainen elämäntapa pitävät sisällään piirteitä, jotka voivat olla lasta suojaavia, mutta myös lapsen hyvinvointia uhkaavia.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa vanhoillislestadiolaisen kasvuympäristön erityispiirteistä, joista yhteisöön kasvattamisella on keskeinen tehtävä. Tiedon tuottamisella tavoittelen ymmärryksen lisäämistä yhteisössä kasvavien lasten lapsuuden rakentumisen ehdoista. Sosiaalityössä tuen tarpeeseen vastaaminen edellyttää kykyä osata tunnistaa asiakkaan marginaaliasemaan liittyviä mahdollisia erityistarpeita.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytän tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysin toteuttamisessa olen käyttänyt apunani teemoittelua. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta kirjoitelmasta, jotka olen saanut Uskontojen uhrit UUT ry:n välittämänä esittämäni kirjoitelmapyynnön kautta.
Tutkimuksen perusteella vanhoillislestadiolaisen kasvatuksen keskeinen tavoite on lapsen sosiaalistaminen yhteisön jäseneksi. Sosiaalistaminen mahdollistaa yhteisön täysivaltaisen jäsenyyden, jonka myötä lapsi pääsee osalliseksi yhteisön hyvistä puolista, mutta kääntöpuolena tämä mahdollistaa myös kielteisiksi koettujen asioiden ilmenemisen. Nämä tekijät yhdessä opillisista tulkinnoista yksilölle aiheutuvien seurausten kanssa aiheuttavat riskin lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle.
Vanhoillislestadiolaisen lapsen asemaa määrittää kuuluminen tiiviiseen uskonnolliseen yhteisöön, mikä asettaa lapsen marginaaliasemaan yhteiskunnan valtavirrassa oleviin ikätovereihin nähden. Marginaaliasema ja yhteisölle ominainen elämäntapa pitävät sisällään piirteitä, jotka voivat olla lasta suojaavia, mutta myös lapsen hyvinvointia uhkaavia.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa vanhoillislestadiolaisen kasvuympäristön erityispiirteistä, joista yhteisöön kasvattamisella on keskeinen tehtävä. Tiedon tuottamisella tavoittelen ymmärryksen lisäämistä yhteisössä kasvavien lasten lapsuuden rakentumisen ehdoista. Sosiaalityössä tuen tarpeeseen vastaaminen edellyttää kykyä osata tunnistaa asiakkaan marginaaliasemaan liittyviä mahdollisia erityistarpeita.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytän tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysin toteuttamisessa olen käyttänyt apunani teemoittelua. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta kirjoitelmasta, jotka olen saanut Uskontojen uhrit UUT ry:n välittämänä esittämäni kirjoitelmapyynnön kautta.
Tutkimuksen perusteella vanhoillislestadiolaisen kasvatuksen keskeinen tavoite on lapsen sosiaalistaminen yhteisön jäseneksi. Sosiaalistaminen mahdollistaa yhteisön täysivaltaisen jäsenyyden, jonka myötä lapsi pääsee osalliseksi yhteisön hyvistä puolista, mutta kääntöpuolena tämä mahdollistaa myös kielteisiksi koettujen asioiden ilmenemisen. Nämä tekijät yhdessä opillisista tulkinnoista yksilölle aiheutuvien seurausten kanssa aiheuttavat riskin lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle.