Kapteenikoulu : Miten johtamisvalmennuksella voidaan tukea nuorten jalkapalloilijoiden minäpystyvyyttä joukkueen kapteenina?
Hulkkonen, Eveliina (2022-06-16)
Kapteenikoulu : Miten johtamisvalmennuksella voidaan tukea nuorten jalkapalloilijoiden minäpystyvyyttä joukkueen kapteenina?
(16.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062248555
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062248555
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella sitä, voidaanko johtamisvalmennuksella, eli tässä tapauksessa ns. kapteenikoululla tukea 12-17-vuotiaiden minäpystyvyyttä jalkapallojoukkueen kapteenina toimimisessa. Tutkimus toteutettiin turkulaisessa jalkapalloseura FC Interissä juniorijoukkueiden 12-17-vuotiaille kapteeneille ja varakapteeneille. Tutkimuksen tieteellisen selvityksen lisäksi tutkimuksella oli kehityksellinen tehtävä edesauttaa kapteenikoulumallin luomisessa kyseiseen jalkapalloseuraan ja mahdollisesti myöhemmin laajennettavaksi osaksi myös muihin jalkapalloseuroihin.
Tutkimusta voidaan pitää ns. pilottitutkimuksena, sillä aikaisempia tutkimuksia ei tutkimuksen teon aikana löytynyt kotimaisesta tieteellisestä kirjallisuudesta. Aikaisemmat aiheesta tehdyt tutkimukset perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa aihetta on sivuttu tavalla tai toisella, mutta joissa on kiinnitetty lähinnä huomioita kapteenin valintoihin, kapteenin tehtäviin ja rooleihin, sekä niissä tehtävissä toimimiseen ja soveltuvuuteen.
Tutkimuksella haluttiin saada vastauksia siihen, millaisia ovat 12–17-vuotiaiden minäpystyvyysuskomukset kapteenina toimimisessa, sekä miten 12-17-vuotiaiden minäpystyvyyttä voidaan tukea jalkapallojoukkueiden kapteenina toimimisessa.
Tutkimukseen ja kapteenikouluun osallistuivat jalkapallojoukkueiden 12-17-vuotiaiden ikäjoukkueiden 42 kapteenia tai varakapteenia sekä jalkapalloseuran valmentajat.
Kapteenistolle teetettiin tutkimuksen aikana alku- ja loppukyselyt, jotka toimivat tutkimuksen aineistona. Valmentajille järjestettiin tutkimuksen aikana oma kapteenikouluvalmennus, sekä kapteeneille kapteenikoulukerta. Tutkimuksen aikana, alku- ja loppukyselyn välissä, joukkueiden pelaaja-arjessa oli tarkoitus valmentajavetoisesti toteuttaa kapteeneille johtamisvalmennusta.
Tutkimustulokset osoittivat, että lähes kaikki juniorijalkapallojoukkueiden kapteenit pitivät kapteenin rooliaan kunnianosoituksena. Kapteenin tehtävät näyttivät olevan suurimmalle osalle kapteeneista ennestään tuttuja. Minäpystyvyyttä mitanneen väittämäpatteriston mukaan kapteenit kokivat itsensä suurimmaksi osaksi erittäin ratkaisukeskeisiksi, pystyviksi, tehokkaiksi, päämäärätietoisiksi ja kekseliäiksi, sekä heidän itseluottamuksensa ja minäpystyvyyden tunteensa oli lähes poikkeuksetta hyvin korkealla tasolla.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että kyseisen tutkimusjoukon juniorijoukkueiden kapteenien minäpystyvyysuskomukset olivat korkealla tasolla. Lisäksi tulosten perusteella kapteenivalmennusta jalkapalloseurassa tukemalla, eli järjestämällä valmentajille infotilaisuuksia ja kapteeneille kapteenikoulua, voidaan minäpystyvyyden tunnetta pystyä kohottamaan.
Tutkimusta voidaan pitää ns. pilottitutkimuksena, sillä aikaisempia tutkimuksia ei tutkimuksen teon aikana löytynyt kotimaisesta tieteellisestä kirjallisuudesta. Aikaisemmat aiheesta tehdyt tutkimukset perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa aihetta on sivuttu tavalla tai toisella, mutta joissa on kiinnitetty lähinnä huomioita kapteenin valintoihin, kapteenin tehtäviin ja rooleihin, sekä niissä tehtävissä toimimiseen ja soveltuvuuteen.
Tutkimuksella haluttiin saada vastauksia siihen, millaisia ovat 12–17-vuotiaiden minäpystyvyysuskomukset kapteenina toimimisessa, sekä miten 12-17-vuotiaiden minäpystyvyyttä voidaan tukea jalkapallojoukkueiden kapteenina toimimisessa.
Tutkimukseen ja kapteenikouluun osallistuivat jalkapallojoukkueiden 12-17-vuotiaiden ikäjoukkueiden 42 kapteenia tai varakapteenia sekä jalkapalloseuran valmentajat.
Kapteenistolle teetettiin tutkimuksen aikana alku- ja loppukyselyt, jotka toimivat tutkimuksen aineistona. Valmentajille järjestettiin tutkimuksen aikana oma kapteenikouluvalmennus, sekä kapteeneille kapteenikoulukerta. Tutkimuksen aikana, alku- ja loppukyselyn välissä, joukkueiden pelaaja-arjessa oli tarkoitus valmentajavetoisesti toteuttaa kapteeneille johtamisvalmennusta.
Tutkimustulokset osoittivat, että lähes kaikki juniorijalkapallojoukkueiden kapteenit pitivät kapteenin rooliaan kunnianosoituksena. Kapteenin tehtävät näyttivät olevan suurimmalle osalle kapteeneista ennestään tuttuja. Minäpystyvyyttä mitanneen väittämäpatteriston mukaan kapteenit kokivat itsensä suurimmaksi osaksi erittäin ratkaisukeskeisiksi, pystyviksi, tehokkaiksi, päämäärätietoisiksi ja kekseliäiksi, sekä heidän itseluottamuksensa ja minäpystyvyyden tunteensa oli lähes poikkeuksetta hyvin korkealla tasolla.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että kyseisen tutkimusjoukon juniorijoukkueiden kapteenien minäpystyvyysuskomukset olivat korkealla tasolla. Lisäksi tulosten perusteella kapteenivalmennusta jalkapalloseurassa tukemalla, eli järjestämällä valmentajille infotilaisuuksia ja kapteeneille kapteenikoulua, voidaan minäpystyvyyden tunnetta pystyä kohottamaan.