Lentoliikenteen verotus Euroopassa
Marjomäki, Julia (2022-05-31)
Lentoliikenteen verotus Euroopassa
(31.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062248607
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062248607
Tiivistelmä
Kansainvälinen lentoliikenne on vapautettu polttoaine- ja arvolisäverotuksesta, mutta toisaalta siihen sovelletaan monissa maissa erityisiä veroja. Euroopassa on otettu vaihtelevalla menestyksellä käyttöön lentoveroja, tyypillisesti lentolippuveron muodossa. Heinäkuussa 2021 Euroopan komissio julkaisi energiaverodirektiivin uudistusehdotuksen, johon kuuluu lentopoltto- aineen verovapautuksesta luopuminen. Myös Suomessa on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä kansalaisaloite lentoveron käyttöönottamiseksi. Nämä viimeaikaiset käänteet, ilmailualan kasvuodotukset sekä lentoliikenteen vähäinen verotus motivoivat tarkastelemaan lähemmin erilaisia lentoliikenteen verotusvaihtoehtoja ja verotuksen kansainvälisen koordinaation mahdollisuuksia.
Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa ajankohtainen kuva lentoliikenteen verotuksen nykytilasta Euroopassa sekä koota yhteen huomioita, joita lentoliikenteen verotukseen liittyvissä tutkimuksissa ja selvityksissä on tehty lentoliikenteen eri verotusvaihtoehdoista. Tutkielman näkökulma on veropoliittinen. Aiheen käsittelyssä on myös vertailevan oikeustieteen piirteitä, sillä tutkielmassa käsitellään myös Euroopan valtioiden lentoverojen eroja ja yhtäläisyyksiä.
Maiden halun suojella kilpailukykyään on nähty johtavan lentoverojen käyttöön ottamiseen tehottoman alhaisilla tasoilla, ja joissain tapauksissa jopa lentoveron laskemiseen tai siitä luopumiseen. Tutkimusaineistossa korostui, että kansainvälinen koordinaatio lentoliikenteen verotuksessa olisi tarpeen, jotta lentoverosta voisi tulla merkittävä ympäristöpoliittinen keino. EU:n laajuista lentoliikenteen polttoaineveroa on arvioitu tehokkaaksi tavaksi verottaa lentoliikennettä. EU:n yhteinen vero vaatisi kuitenkin SEUT 113 artiklan mukaan neuvoston yksimielisyyttä. Jo valmiiksi haastavana nähtyä yksimielisyyden saavuttamista vaikeuttaa se, että lentoliikenteen verot eivät vaikuta kaikkiin maihin samalla tavalla, ja turismin merkitys jäsenmaille vaihtelee. Tästä huolimatta lentoliikenteen verotuksen nykytilaa voi kuvata muutostilaksi. Viime vuosina Euroopassa on otettu käyttöön uusia lentoveroja, ja niitä on myös tällä hetkellä valmisteilla.
Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa ajankohtainen kuva lentoliikenteen verotuksen nykytilasta Euroopassa sekä koota yhteen huomioita, joita lentoliikenteen verotukseen liittyvissä tutkimuksissa ja selvityksissä on tehty lentoliikenteen eri verotusvaihtoehdoista. Tutkielman näkökulma on veropoliittinen. Aiheen käsittelyssä on myös vertailevan oikeustieteen piirteitä, sillä tutkielmassa käsitellään myös Euroopan valtioiden lentoverojen eroja ja yhtäläisyyksiä.
Maiden halun suojella kilpailukykyään on nähty johtavan lentoverojen käyttöön ottamiseen tehottoman alhaisilla tasoilla, ja joissain tapauksissa jopa lentoveron laskemiseen tai siitä luopumiseen. Tutkimusaineistossa korostui, että kansainvälinen koordinaatio lentoliikenteen verotuksessa olisi tarpeen, jotta lentoverosta voisi tulla merkittävä ympäristöpoliittinen keino. EU:n laajuista lentoliikenteen polttoaineveroa on arvioitu tehokkaaksi tavaksi verottaa lentoliikennettä. EU:n yhteinen vero vaatisi kuitenkin SEUT 113 artiklan mukaan neuvoston yksimielisyyttä. Jo valmiiksi haastavana nähtyä yksimielisyyden saavuttamista vaikeuttaa se, että lentoliikenteen verot eivät vaikuta kaikkiin maihin samalla tavalla, ja turismin merkitys jäsenmaille vaihtelee. Tästä huolimatta lentoliikenteen verotuksen nykytilaa voi kuvata muutostilaksi. Viime vuosina Euroopassa on otettu käyttöön uusia lentoveroja, ja niitä on myös tällä hetkellä valmisteilla.