Sosiaaliset verkostot työnhaussa : Kyselymittarin pilotointi
Lehtinen, Emmi (2022-05-31)
Sosiaaliset verkostot työnhaussa : Kyselymittarin pilotointi
(31.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062349218
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062349218
Tiivistelmä
Verkostoitumisesta puhutaan yhtenä nykypäivän keskeisimmistä työelämään ja työnhakuun liittyvistä taidoista. Todellisuudessa sosiaaliset rakenteet ja eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat myös sosiaalisten verkostojen hyödyntämiseen työnhaussa. Mark Granovetterin vuonna 1974 julkaistun klassikkotutkimuksen jälkeen aiheen tieteellinen tutkimus on jäänyt kuitenkin hajanaiseksi ja tulokset ovat ristiriitaisia. Lisäksi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset ovat muuttaneet työnhakua. Etenkin digitalisaatio ja kulttuurin yksilöllistyminen ovat saattaneet lisätä sosiaalisten verkostojen kautta saadun informaalin tiedon merkitystä työnhaussa.
Tässä tutkimuksessa pyrin kehittämään ja testaamaan teoreettisesti perustellun kyselytyökalun, jolla voidaan tutkia sosiaalisten verkostojen merkitystä työnhaussa työnhakijan näkökulmasta johdonmukaisella tavalla. Kyselyä testattiin kahden tutkimuslaitoksen työntekijöillä, ja siitä tunnistettiin viisi sosiaalisten verkostojen laatua ja määrää sekä kaksi työhön liittyvän informaalin tiedon saantia työnhaun eri vaiheissa kuvaavaa muuttujaa. Muuttujat muodostettiin faktorianalyysin ja aiemman kirjallisuuden pohjalta, ja niiden soveltumista selittäviin analyyseihin testattiin logistisen regression avulla.
Tulosten mukaan sosiaalisen pääoman silloittavuuden, sitovuuden ja määrän sekä sosiaalisen siteen vahvuuden merkitys osana työnhakua ja sen eri vaiheissa vaihtelee, mikä viittaa muodostettujen muuttujien käyttökelpoisuuteen. Heikoilla ja vahvoilla sosiaalisilla siteillä näyttäisi olevan erilainen rooli työnhaun eri vaiheissa. Lisäksi ikä selitti työnhakuun liittyvän tiedon saantia sosiaalisten verkostojen kautta tilastollisesti merkitsevällä tavalla, mikä viittaa pääomien kasautumisen ja sosiaalisten rakenteiden vaikuttavan myös mahdollisuuksiin käyttää sosiaalisia verkostoja työnhaun apuna. Käytetty aineisto oli kuitenkin pieni ja sosiodemografisten tekijöiden suhteen kapea, joten tulosten vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia kattavammalla aineistolla.
Tässä tutkimuksessa pyrin kehittämään ja testaamaan teoreettisesti perustellun kyselytyökalun, jolla voidaan tutkia sosiaalisten verkostojen merkitystä työnhaussa työnhakijan näkökulmasta johdonmukaisella tavalla. Kyselyä testattiin kahden tutkimuslaitoksen työntekijöillä, ja siitä tunnistettiin viisi sosiaalisten verkostojen laatua ja määrää sekä kaksi työhön liittyvän informaalin tiedon saantia työnhaun eri vaiheissa kuvaavaa muuttujaa. Muuttujat muodostettiin faktorianalyysin ja aiemman kirjallisuuden pohjalta, ja niiden soveltumista selittäviin analyyseihin testattiin logistisen regression avulla.
Tulosten mukaan sosiaalisen pääoman silloittavuuden, sitovuuden ja määrän sekä sosiaalisen siteen vahvuuden merkitys osana työnhakua ja sen eri vaiheissa vaihtelee, mikä viittaa muodostettujen muuttujien käyttökelpoisuuteen. Heikoilla ja vahvoilla sosiaalisilla siteillä näyttäisi olevan erilainen rooli työnhaun eri vaiheissa. Lisäksi ikä selitti työnhakuun liittyvän tiedon saantia sosiaalisten verkostojen kautta tilastollisesti merkitsevällä tavalla, mikä viittaa pääomien kasautumisen ja sosiaalisten rakenteiden vaikuttavan myös mahdollisuuksiin käyttää sosiaalisia verkostoja työnhaun apuna. Käytetty aineisto oli kuitenkin pieni ja sosiodemografisten tekijöiden suhteen kapea, joten tulosten vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia kattavammalla aineistolla.