TERVEELLINEN UNI JA LEPO – 10–13-VUOTIAIDEN UNIHYGIENIATOTTUMUKSET
Nordberg, Annika (2022-06-03)
TERVEELLINEN UNI JA LEPO – 10–13-VUOTIAIDEN UNIHYGIENIATOTTUMUKSET
(03.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749946
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749946
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten kokemat uniongelmat ovat yleisiä ja maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma. Uni on perusedellytys nuoren terveydelle ja sen puute aiheuttaa monia terveyteen liittyviä ongelmia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kun pyritään muuttamaan nuorten unitottumuksia, on tärkeää huomioida kohderyhmän näkemykset aiheesta. Vaikka unta tutkitaan paljon, nuorten näkemykset unesta ja unihygieniatottumuksista ovat aihe, josta on tehty vain vähän tutkimusta. Unihygieniatottumukset ovat terveellistä unta ja lepoa tukevia tapoja, joiden avulla voidaan parantaa unta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 10–13-vuotiaiden unihygieniatottumuksia ja heidän näkemyksiään unesta ja unihygieniatottumuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää nuorten unihygieniatottumusten edistämisessä.
Tämä tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimus oli kuvaileva laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu sähköinen kysely. Tutkimuksen kohderyhmä oli alakoulussa olevat 4.–6.-luokkalaiset, 10–13-vuotiaat varhaisnuoret. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 tutkittavaa yhdestä koulusta. Aineiston avoimet vastaukset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia ja muut kyselylomakkeen vastaukset kvantifiointiin summatiivista sisällönanalyysia mukaillen. Tutkimukselle saatiin puoltava lausunto Turun yliopiston eettiseltä toimikunnalta.
Tutkittavien keskimääräinen unimäärä yössä vaihteli viidestä kymmeneen tuntiin. Varhaisnuorista 40 prosenttia nukkui vähimmäismäärän suositellusta unenmäärästä eli 8 tuntia, 20 prosenttia nukkui alle suositusten. Tutkimustulosten mukaan vain pieni osa varhaisnuorista ei kokenut koulupäivien aikana väsymystä. Varhaisnuorista noin puolet ei kokenut vaikeuksia nukahtamisen suhteen, toisaalta hieman alle puolet koki vähintään joskus ongelmia nukahtamisessa. Varhaisnuoret kuvasivat vointiaan positiiviseksi, kun he olivat nukkuneet hyvin yöllä. Suuri osa varhaisnuorista tunnisti tekijöitä, jotka vaikuttivat hyviin yöuniin ja he tunnistivat oman tekemisen vaikuttavan siihen, että he nukkuisivat hyvin. Huonosti nukutun yön jälkeen varhaisnuoret kuvasivat vointinsa väsyneeksi ja huonoksi. Varhaisnuoret myös tunnistivat tekijöitä, jotka vaikuttivat siihen, että he nukkuivat huonosti. Varhaisnuoret kokivat unihygieniaohjeista puolet huonoiksi tai vaikeasti toteutettaviksi tai he eivät osanneet vastata mitä mieltä olivat niistä.
Nuoret tarvitsevat unta tukevia erilaisia ohjelmia edistämään terveellistä lepoa ja unta. Jatkotutkimuksissa on edelleen tärkeää ottaa nuoret mukaan jo suunnitteluvaiheessa, kun monimuotoista interventiota kehitetään. Vanhempien osallistaminen unihygieniatottumusten opettelussa ja käyttöönotossa on ensisijaisen tärkeää. Tässä tutkimuksessa arvioitiin varhaisnuorten unihygieniatottumuksia heidän itsensä kuvaamina. Unihygieniatottumusten todellista toteutumista voisi tulevaisuudessa seurata siihen tarkoitetulla teknologialla tai vanhempien kuvaamana. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin varhaisnuorten näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 10–13-vuotiaiden unihygieniatottumuksia ja heidän näkemyksiään unesta ja unihygieniatottumuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää nuorten unihygieniatottumusten edistämisessä.
Tämä tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimus oli kuvaileva laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu sähköinen kysely. Tutkimuksen kohderyhmä oli alakoulussa olevat 4.–6.-luokkalaiset, 10–13-vuotiaat varhaisnuoret. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 tutkittavaa yhdestä koulusta. Aineiston avoimet vastaukset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia ja muut kyselylomakkeen vastaukset kvantifiointiin summatiivista sisällönanalyysia mukaillen. Tutkimukselle saatiin puoltava lausunto Turun yliopiston eettiseltä toimikunnalta.
Tutkittavien keskimääräinen unimäärä yössä vaihteli viidestä kymmeneen tuntiin. Varhaisnuorista 40 prosenttia nukkui vähimmäismäärän suositellusta unenmäärästä eli 8 tuntia, 20 prosenttia nukkui alle suositusten. Tutkimustulosten mukaan vain pieni osa varhaisnuorista ei kokenut koulupäivien aikana väsymystä. Varhaisnuorista noin puolet ei kokenut vaikeuksia nukahtamisen suhteen, toisaalta hieman alle puolet koki vähintään joskus ongelmia nukahtamisessa. Varhaisnuoret kuvasivat vointiaan positiiviseksi, kun he olivat nukkuneet hyvin yöllä. Suuri osa varhaisnuorista tunnisti tekijöitä, jotka vaikuttivat hyviin yöuniin ja he tunnistivat oman tekemisen vaikuttavan siihen, että he nukkuisivat hyvin. Huonosti nukutun yön jälkeen varhaisnuoret kuvasivat vointinsa väsyneeksi ja huonoksi. Varhaisnuoret myös tunnistivat tekijöitä, jotka vaikuttivat siihen, että he nukkuivat huonosti. Varhaisnuoret kokivat unihygieniaohjeista puolet huonoiksi tai vaikeasti toteutettaviksi tai he eivät osanneet vastata mitä mieltä olivat niistä.
Nuoret tarvitsevat unta tukevia erilaisia ohjelmia edistämään terveellistä lepoa ja unta. Jatkotutkimuksissa on edelleen tärkeää ottaa nuoret mukaan jo suunnitteluvaiheessa, kun monimuotoista interventiota kehitetään. Vanhempien osallistaminen unihygieniatottumusten opettelussa ja käyttöönotossa on ensisijaisen tärkeää. Tässä tutkimuksessa arvioitiin varhaisnuorten unihygieniatottumuksia heidän itsensä kuvaamina. Unihygieniatottumusten todellista toteutumista voisi tulevaisuudessa seurata siihen tarkoitetulla teknologialla tai vanhempien kuvaamana. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin varhaisnuorten näkökulmasta.