Legaalin yrityssaneerauksen ja velkakonversion perusoikeudelliset ulottuvuudet
Ylönen, Katriina (2022-06-15)
Legaalin yrityssaneerauksen ja velkakonversion perusoikeudelliset ulottuvuudet
(15.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749978
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749978
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on pohtia yrityssaneerausmenettelyyn liittyviä ulottuvuuksia perusoikeudellisessa kontekstissa. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan tulevatko perusoikeudet kokonaisuudessaan riittävästi turvatuiksi modernissa yrityssaneerauksessa. Pääpaino tutkielmassa on Suomen kansallisen oikeusjärjestelmän mukaisessa tarkastelussa. Yritysten ja yritystentoiminnan globalisoitumisesta sekä velkakonversion sääntelemättömyydestä johtuen tarkastelun näkökulmaa on laajennettu EU:n tasolle oikeusdogmaattisin menetelmin. Tutkielman tarkoituksena on keskittyä yrityssaneerauksissa esiin nouseviin perusoikeudellisiin ongelmakohtiin erityisesti yhdenvertaisuuden, omaisuuden suojan ja oikeusturvan näkökulmasta.
Yrityssaneerauksessa sekä velkakonversiossa velallisen ja velkojien perusoikeuksien toteutuminen yhtäaikaisesti ei ole lähtökohtaisesti mahdollista täydellisesti. Lähtökohtaisesti yrityssaneerauksen onnistunut toteuttaminen loukkaa väistämättä ainakin velkojien tai velallisen perusoikeuksia. Lainsäädännössä, esitöissä sekä oikeuskäytännössä on kuitenkin korostettu perusoikeuksien täydellisen toteutumisen sijasta merkityksellisempänä seikkana yrityssaneerausmenettelyssä yritystoiminnan jatkuvuutta kuin perusoikeuksien toteutumista. Perusoikeudet huomioon ottavasta lainsäädännöstä huolimatta lain soveltajalla, menettelyitä valvovalla viranomaisella sekä saneerausselvittäjällä on merkittävä rooli perusoikeuksien käytännön toteutumisessa tai toteutumattomuudessa yrityssaneerausmenettelyssä. Perusoikeuksien arvioinnin puute voi johtua tutkielman mukaan huolimattomuudesta, ymmärtämättömyydestä tai osaamisen puutteesta.
Tutkielmassa on nostettu esille näkökulmia, joiden myötä perusoikeudellisten ulottuvuuksien toteutuminen yrityssaneerausmenettelyssä olisi perusoikeudet huomioonottavampaa. Merkittävänä perusoikeuksia parantavana seikkana voidaan pitää uuden maksukyvyttömyysdirektiiviin tuomia muutoksia esimerkiksi varhaisen saneerausmenettelyn sekä velkakonversion lain tasoisen sääntelyn myötä, edellyttäen kuitenkin että nämä implementoidaan perusoikeudellisen näkökulman huomioon ottavalla tavalla. Tutkielman mukaan oikeusvarmuuden osalta yrityssaneerausten keskittäminen tietyille tuomareille tai tuomioistuimille parantaisi selkeästi PL 21 §:ssä turvattua oikeusturvaa.
Yrityssaneerauksessa sekä velkakonversiossa velallisen ja velkojien perusoikeuksien toteutuminen yhtäaikaisesti ei ole lähtökohtaisesti mahdollista täydellisesti. Lähtökohtaisesti yrityssaneerauksen onnistunut toteuttaminen loukkaa väistämättä ainakin velkojien tai velallisen perusoikeuksia. Lainsäädännössä, esitöissä sekä oikeuskäytännössä on kuitenkin korostettu perusoikeuksien täydellisen toteutumisen sijasta merkityksellisempänä seikkana yrityssaneerausmenettelyssä yritystoiminnan jatkuvuutta kuin perusoikeuksien toteutumista. Perusoikeudet huomioon ottavasta lainsäädännöstä huolimatta lain soveltajalla, menettelyitä valvovalla viranomaisella sekä saneerausselvittäjällä on merkittävä rooli perusoikeuksien käytännön toteutumisessa tai toteutumattomuudessa yrityssaneerausmenettelyssä. Perusoikeuksien arvioinnin puute voi johtua tutkielman mukaan huolimattomuudesta, ymmärtämättömyydestä tai osaamisen puutteesta.
Tutkielmassa on nostettu esille näkökulmia, joiden myötä perusoikeudellisten ulottuvuuksien toteutuminen yrityssaneerausmenettelyssä olisi perusoikeudet huomioonottavampaa. Merkittävänä perusoikeuksia parantavana seikkana voidaan pitää uuden maksukyvyttömyysdirektiiviin tuomia muutoksia esimerkiksi varhaisen saneerausmenettelyn sekä velkakonversion lain tasoisen sääntelyn myötä, edellyttäen kuitenkin että nämä implementoidaan perusoikeudellisen näkökulman huomioon ottavalla tavalla. Tutkielman mukaan oikeusvarmuuden osalta yrityssaneerausten keskittäminen tietyille tuomareille tai tuomioistuimille parantaisi selkeästi PL 21 §:ssä turvattua oikeusturvaa.