Vastuullisen hankinnan riskienarviointityökalun kehittäminen epäsuoran hankinnan toimittajille

Abstract

Tämä tutkimus on tehty toimeksiantona globaalisti toimivalle lääketeollisuusyhtiölle. Kestävän kehityksen ja yritysvastuun merkitys liiketoiminnassa on kasvanut huomattavasti, sillä lähivuosina on entistä paremmin ymmärretty yritysten toimien merkittävät vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön ympäri maailman. Toimitusketjut ovat kestävän kehityksen ja yritysvastuun kannalta tärkeässä asemassa, sillä toimitusketjujen toimintaa muuttamalla otetaan askelia kohti kestävyyttä. Sidosryhmät pitävät usein ostajayrityksiä vastuussa kestävyyteen liittyvistä väärinkäytöksistä toimitusverkostossaan, jonka vuoksi ostajayritykset ovat vaarassa kärsiä mainehaitoista ja niiden myötä taloudellisista menetyksistä, jos niiden toimitusketjussa ilmenee vastuuttomia toimittajia. Tämän takia on tärkeää, että yritykset hankkivat vain toimittajilta, jotka varmasti toimivat vastuullisesti. Hankkiminen vain vastuullisilta toimittajilta edellyttää sitä, että niiden toimintaa ja sen vastuullisuutta osataan arvioida. Kirjallisuudessa käsitellään kuitenkin hyvin vähän pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan vastuullisuutta, mikä tekee niiden toiminnan vastuullisuuden arvioinnista vaikeaa. Tässä tutkielmassa käsitellään itsearviointikyselyjä eli SAQ:ita vastuullisuusriskien arvioinnin välineenä ja kehitetään pk-toimittajien vastuullisuuden arviointiin sopiva itsearviointityökalu ja siihen liittyvä prosessi toimeksiantajayritykselle. Tämän lisäksi määritellään missä tilanteissa ja millaisille toimittajille kehitettyä työkalua käytetään. Vaikka SAQ:t ovat yksiä yleisimmistä vastuullisuusriskien arviointityökaluista, niitä on käsitelty hyvin vähän kirjallisuudessa. Täten tutkimuksessa kehitettiin ensin teoreettinen viitekehys SAQ:ista vastuullisen hankinnan sekä riskienarvioinnin välineenä, ja tutkittiin niiden rakennetta, etuja sekä huonoja puolia aiemman kirjallisuuden valossa. Viitekehyksen lisäksi yhteen kerättiin myös kirjallisuudessa useimmiten esiintyvät vastuullisuusriskien arviointiteemat, joiden pohjalta työkalun kehittämistä lähestyttiin. Teorian tueksi empiriaa kerättiin kolmella eri metodilla, jotka olivat benchmark-haastattelut, työpajat sekä markkinatestaus. Benchmark-haastatteluilla haettiin teorian tueksi vastuullisuusriskien arviointiin liittyviä esimerkkiprosesseja käytännöstä. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea yritystä heidän pk-toimittajien vastuullisuusriskien arviointiprosesseihin liittyen. Työkalua ja siihen liittyvää prosessia kehitettiin eteenpäin kahdessa työpajassa, joihin oli kutsuttu vastuullisuuteen sekä hankintaan liittyvää henkilöstöä toimeksiantajayrityksestä. Markkinatestauksella saatiin tietoa työkalun käyttökelpoisuudesta pk-toimittajan näkökulmasta.Tämän lisäksi markkinatestauksesta saatiin kehitysehdotuksia työkalun viimeistelyyn.Empiirisen tutkimuksen tulokset vastasivat ja tukivat teoreettisen viitekehyksen sisältöä ja monet teoreettisen viitekehyksen teemoista nousivat esiin benchmark-haastatteluissa, työpajoissa sekä markkinatestauksessa. Tutkimuksen tulosten avulla kehitettiin toimeksiantajayrityksen tarpeita vastaava työkalu ja siihen liittyvä prosessi, sekä määriteltiin suuntaviivat työkalun käyttämiseen liittyen. Työkalun pää- ja alateemat määriteltiin teorian ja empirian perusteella siten, että työkalun avulla saadaan varmistettua arvioitavien toimittajien riittävä vastuullisuuden taso kuitenkaan viemättä liikaa pk-toimittajien resursseja.