Suomen eläkejärjestelmään kohdistuva epäluottamus
Mäkelä, Sonja (2022-06-17)
Suomen eläkejärjestelmään kohdistuva epäluottamus
(17.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749546
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749546
Tiivistelmä
Eläkejärjestelmän toiminnan ja kannatuksen osalta on tärkeää, että järjestelmä koetaan oikeutetuksi. Järjestelmän legitimiteetti muodostuu oikeudenmukaisuudesta, kestävyydestä ja järjestelmän suorituskyvystä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan eläkejärjestelmää kannatetaan laajasti. Kannatusta on tutkittu usein luottamuksen näkökulmasta, milloin epäluottamus on sivuutettu. Mielipidetutkimukset ovat ristiriidassa julkisen eläkekeskustelun kanssa. Tämän perusteella tässä tutkimuksessa selvitetään epäluottamusta suomalaista eläkejärjestelmää kohtaan. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka paljon suomalaiset kokevat epäluottamusta eläkejärjestelmää kohtaan, ja mitkä yksilölliset tekijät selittävät epäluottamuksen määrää suomalaisten keskuudessa.
Aineistona käytetään Eläkebarometri 2017 -aineistoa, jossa käsitellään 15–79-vuotiaiden suomenkielisten Manner-Suomessa asuvien henkilöiden käsityksiä eläketurvasta, eläkkeiden viestintäkanavista sekä itse eläkkeistä. Tutkimuksen päähuomio keskittyy niihin, joiden rooli eläkejärjestelmässä on toistaiseksi maksaa, eikä vielä itse nauttia karttuvista eläkkeistä. Tämän takia tutkimuksen ulkopuolelle jätetään eläkeläiset sekä yli 65-vuotiaat. Tutkimusmenetelmänä käytetään logistista regressioanalyysia, jonka avulla voidaan tutkia aikaisemman tutkimuksen perusteella valittujen muuttujien vaikutuksia selitettäviin muuttujiin.
Kolmannes vastaajista ei luota suomalaiseen eläkejärjestelmään. Ikä sekä arvio omasta eläkeajan toimeentulosta selittivät epäluottamuksen määrän vaihtelua. Ne, jotka arvioivat tulevansa huonosti toimeen eläkeaikana, osoittivat epäluottamusta järjestelmää kohtaan. Työikäiset eivät luottaneet eläkejärjestelmän kestävyyteen. Järjestelmän suorituskyvyn osalta nuorimmat olivat tyytyväisiä eläkeläisten toimeentuloon. Kotitalouden tuloluokka selitti epäluottamuksen määrän vaihtelua osittain. Sukupuoli tai koulutustaso eivät selittäneet epäluottamuksen määrää.
Eläkkeen määrään ja kertymiseen suoraan vaikuttavat yksilölliset tekijät selittävät eläkejärjestelmään kohdistuvaa epäluottamusta. Sukupuoli ja koulutustaso voivat epäsuorasti vaikuttaa tulotasoon ja arvioon omasta eläkeajan toimeentulosta, mutta ne eivät vaikuta suoranaisesti eläkkeeseen. Tämä tutkimus keskittyy eläkeuudistuksen voimaantulovuoden aikaisiin mielipiteisiin. Seuraavaksi olisi hyvä tutkia epäluottamuksen määrän vaihtelua eri vuosien aikana.
Aineistona käytetään Eläkebarometri 2017 -aineistoa, jossa käsitellään 15–79-vuotiaiden suomenkielisten Manner-Suomessa asuvien henkilöiden käsityksiä eläketurvasta, eläkkeiden viestintäkanavista sekä itse eläkkeistä. Tutkimuksen päähuomio keskittyy niihin, joiden rooli eläkejärjestelmässä on toistaiseksi maksaa, eikä vielä itse nauttia karttuvista eläkkeistä. Tämän takia tutkimuksen ulkopuolelle jätetään eläkeläiset sekä yli 65-vuotiaat. Tutkimusmenetelmänä käytetään logistista regressioanalyysia, jonka avulla voidaan tutkia aikaisemman tutkimuksen perusteella valittujen muuttujien vaikutuksia selitettäviin muuttujiin.
Kolmannes vastaajista ei luota suomalaiseen eläkejärjestelmään. Ikä sekä arvio omasta eläkeajan toimeentulosta selittivät epäluottamuksen määrän vaihtelua. Ne, jotka arvioivat tulevansa huonosti toimeen eläkeaikana, osoittivat epäluottamusta järjestelmää kohtaan. Työikäiset eivät luottaneet eläkejärjestelmän kestävyyteen. Järjestelmän suorituskyvyn osalta nuorimmat olivat tyytyväisiä eläkeläisten toimeentuloon. Kotitalouden tuloluokka selitti epäluottamuksen määrän vaihtelua osittain. Sukupuoli tai koulutustaso eivät selittäneet epäluottamuksen määrää.
Eläkkeen määrään ja kertymiseen suoraan vaikuttavat yksilölliset tekijät selittävät eläkejärjestelmään kohdistuvaa epäluottamusta. Sukupuoli ja koulutustaso voivat epäsuorasti vaikuttaa tulotasoon ja arvioon omasta eläkeajan toimeentulosta, mutta ne eivät vaikuta suoranaisesti eläkkeeseen. Tämä tutkimus keskittyy eläkeuudistuksen voimaantulovuoden aikaisiin mielipiteisiin. Seuraavaksi olisi hyvä tutkia epäluottamuksen määrän vaihtelua eri vuosien aikana.