Factor structure of Finnish-translated Climate Anxiety Scale and an examination of correlates in a Finnish convenience sample

Abstract

Climate change is one of the biggest crises facing humanity, and its health effects are extensive. According to American Psychological Association, one of the most significant mental health effects of climate change is climate anxiety. Research on climate anxiety is scarce, but it has become a more common research topic in the past decade. To measure climate anxiety reliably, Clayton and Karazsia (2020) created Climate Anxiety Scale (CAS). CAS has been validated in Germany, Italy, Philippines, and French-speaking countries. The aim of the present study was to investigate the factor structure of a Finnish-translated short version of CAS in a Finnish convenience sample. Prevalence of climate anxiety and associations of CAS with demographic factors and coping styles were also investigated. Data were collected via an online survey, and the final sample consists of 795 completed surveys. The original two-factor structure of CAS did not replicate in a Finnish convenience sample (n = 795). Three items were excluded due to weak communalities, and a new, one-factored instrument, CAS-10-FI was created. There were significant gender differences on CAS-10-FI scores. CAS 10-FI scores and age presented a linear negative correlation. No differences on CAS-10-FI scores were found between different income levels, or people who have children and people who do not have children. All three coping styles explained CAS-10-FI scores statistically significantly but rather weakly. Due to a skewed nonrepresentative sample, generalisability of the results is limited. Thus, more research with a larger and a representative sample is necessary to gain a further understanding on CAS-10-FI, climate anxiety in general and its associations to demographic factors and coping mechanisms.

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista ihmiskuntaa uhkaavista kriiseistä, ja sen terveysvaikutukset ovat mittavia. Yhdysvaltojen psykologisen yhdistyksen (American Psychological Association) mukaan yksi ilmastonmuutoksen merkittävimmistä mielenterveysvaikutuksista on ilmastoahdistus. Tutkimusta ilmastoahdistuksesta on niukasti, mutta viime vuosikymmenen aikana ilmastoahdistusta on tutkittu enemmän. Mitatakseen ilmastoahdistusta luotettavasti Clayton ja Karazsia (2020) kehittivät ilmastoahdistusmittarin (Climate Anxiety Scale, CAS). CAS on validoitu Saksassa, Italiassa, Filippiineillä ja ranskankielisissä maissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella suomeksi käännetyn CAS-skaalan faktorirakennetta suomalaisessa mukavuusotoksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ilmastoahdistuksen yleisyyttä sekä ilmastoahdistuksen yhteyksiä demografisiin tekijöihin ja coping-tyyleihin. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, ja lopullinen aineisto koostuu 795 kokonaan täytetystä kyselystä. CAS-skaalan alkuperäinen kaksifaktorinen rakenne ei replikoitunut suomalaisessa mukavuusotoksessa (n = 795). Kolme itemiä poistettiin heikkojen kommunaliteettien vuoksi, ja uusi, yksifaktorinen mittari CAS-10-FI, luotiin. CAS-10-FI-pisteissä oli tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolien välillä. CAS-10-FI-pisteet korreloivat negatiivisesti iän kanssa. Tulotasoluokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja CAS-10-FI-pisteissä. Kyselyyn vastanneet henkilöt, joilla on lapsia eivät eronneet CAS-10-FI-pisteissä henkilöistä, joilla ei ole lapsia. Kaikki kolme coping-tyyliä selittivät CAS-10-FI-pisteitä tilastollisesti merkitsevästi mutta heikosti. Otoksen vinous ja epäedustavuus rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. Jatkotutkimuksessa CAS-10-FI-mittaria, ilmastoahdistusta, sekä ilmastoahdistuksen yhteyksiä demografisiin tekijöihin ja coping-tyyleihin tulee tutkia suuremmalla ja edustavalla otoksella.