”Ulkosuomalaisia ei edusta kukaan!” : Ulkosuomalaisten edustuksellisuuden kokemuksen vaikutus äänestysaktiivisuuteen ja oman vaalipiirin kannattamiseen
Ojalehto, Milla (2022-06-22)
”Ulkosuomalaisia ei edusta kukaan!” : Ulkosuomalaisten edustuksellisuuden kokemuksen vaikutus äänestysaktiivisuuteen ja oman vaalipiirin kannattamiseen
Ojalehto, Milla
(22.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749668
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062749668
Tiivistelmä
Ulkosuomalaisten poliittinen osallistuminen ja edustuksellisuus on herättänyt huomiota suomalaisessa vaalitutkimuksessa siksi, että ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus on hyvin matalaa. Ulkosuomalaisten oman vaalipiirin perustamista on esitetty yhdeksi ratkaisuksi ulkomailla asuvien kansalaisten heikon äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ja poliittisen edustuksellisuuden parantamiseksi.
Ulkosuomalaisten äänestämiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä oman vaalipiirin kannattamiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu aikaisemmin verrattain vähän. Siitä, miten ulkosuomalaiset kokevat tulevansa edustetuksi Suomen politiikassa ei kuitenkaan ole aiempaa tutkimusta, eikä myöskään edustuksellisuuden vaikutuksesta äänestämiseen ja vaalipiirin kannattamiseen.
Tutkielma tarkastelee neljän ulkosuomalaisten edustuksellisuuden kokemusta kuvaavan muuttujan (poliittisen edustuksellisuuden, puolueiden, poliitikkojen sekä vaalijärjestelmän responsiivisuuden) vaikutusta äänestysaktiivisuuteen ja ulkosuomalaisten oman vaalipiirin kannattamiseen. Edustuksellisuutta kuvaavat muuttujat on valittu aineistosta aihetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Edustuksellisuuden kokemuksen vaikutusta ulkosuomalaisten äänestämiseen ja oman vaalipiirin kannattamiseen tutkitaan kuvailevien tarkastelujen ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkielman aineistona käytetään vuonna 2019 kerättyä Facilitating Electoral Participation from Abroad (FACE) -kyselytutkimusaineistoa.
Analyysin tulokset osoittavat, että positiivinen kokemus suomalaisten puolueiden responsiivisuudesta vähentää ulkosuomalaisten todennäköisyyttä äänestää, kun taas heikko kokemus edustetuksi tulemisesta lisää ulkosuomalaisten todennäköisyyttä kannattaa oman vaalipiirin perustamista. Analyysi kuitenkin osoittaa, että edustuksellisuuden kokemus on melko heikko selittävä tekijä ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden ja oman vaalipiirin kannattamisen taustalla.
Tutkielma ottaa osaa suomalaiseen vaalitutkimukseen ulkosuomalaisten poliittisen representaation näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää aiempien ulkosuomalaistutkimusten tulosten vertailussa sekä suomalaisten äänestämiseen vaikuttavien tekijöiden analyysissa.
Ulkosuomalaisten äänestämiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä oman vaalipiirin kannattamiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu aikaisemmin verrattain vähän. Siitä, miten ulkosuomalaiset kokevat tulevansa edustetuksi Suomen politiikassa ei kuitenkaan ole aiempaa tutkimusta, eikä myöskään edustuksellisuuden vaikutuksesta äänestämiseen ja vaalipiirin kannattamiseen.
Tutkielma tarkastelee neljän ulkosuomalaisten edustuksellisuuden kokemusta kuvaavan muuttujan (poliittisen edustuksellisuuden, puolueiden, poliitikkojen sekä vaalijärjestelmän responsiivisuuden) vaikutusta äänestysaktiivisuuteen ja ulkosuomalaisten oman vaalipiirin kannattamiseen. Edustuksellisuutta kuvaavat muuttujat on valittu aineistosta aihetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Edustuksellisuuden kokemuksen vaikutusta ulkosuomalaisten äänestämiseen ja oman vaalipiirin kannattamiseen tutkitaan kuvailevien tarkastelujen ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkielman aineistona käytetään vuonna 2019 kerättyä Facilitating Electoral Participation from Abroad (FACE) -kyselytutkimusaineistoa.
Analyysin tulokset osoittavat, että positiivinen kokemus suomalaisten puolueiden responsiivisuudesta vähentää ulkosuomalaisten todennäköisyyttä äänestää, kun taas heikko kokemus edustetuksi tulemisesta lisää ulkosuomalaisten todennäköisyyttä kannattaa oman vaalipiirin perustamista. Analyysi kuitenkin osoittaa, että edustuksellisuuden kokemus on melko heikko selittävä tekijä ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden ja oman vaalipiirin kannattamisen taustalla.
Tutkielma ottaa osaa suomalaiseen vaalitutkimukseen ulkosuomalaisten poliittisen representaation näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää aiempien ulkosuomalaistutkimusten tulosten vertailussa sekä suomalaisten äänestämiseen vaikuttavien tekijöiden analyysissa.