Alkoholin riskikäyttö ja kardiometaboliset riskitekijät
Korhonen, Jaakko (2022-06-27)
Alkoholin riskikäyttö ja kardiometaboliset riskitekijät
(27.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062850361
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062850361
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on alkoholin riskikäytön yhteys kardiometabolisiin riskitekijöihin. Tavoitteena on selvittää, miten alkoholin riskikäyttö on yhteydessä eri riskitekijöihin aiheen käsittelyn painottuessa varsinkin verenpaineeseen, sokeriaineenvaihduntaan, dyslipidemioihin sekä mielialaan. Aihe on tärkeä, koska diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat vuosittain noin 20 miljoonaa kuolemaa maailmanlaajuisesti.
Opinnäytetyössä käytettävä tutkimusaineisto on peräisin vuosien 2005–2007 välillä suoritetusta HARMONICA-projektista (Harjavalta Risk Monitoring for Cardiovascular Disease). Tutkittavat olivat 45–70-vuotiaita Harjavallassa ja Kokemäellä asuvia henkilöitä, joilla tutkimuskutsun mukana lähetettyjen kyselykaavakkeiden avulla todettiin olevan kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai valtimotauteihin. Tutkimuskutsu lähetettiin 6 013 henkilölle, ja heistä 4 450 (74 %) vastasi kutsun mukana tulleisiin kyselyihin. Vastanneista seulottiin kohonneen riskin henkilöt (n = 3 072), joista 2 752 tutkittiin sairaanhoitajan vastaanotolla. Tämän opinnäytteen data-analyysissa hyödynnetään vastaanotolla käyneistä niitä, joilla ei ollut ennestään tiedossa olevaa diabetesta tai valtimotautia, ja jotka vastasivat AUDIT-kyselyyn (n = 2 583). Alkoholin riskikäytön rajana pidettiin AUDIT-kyselystä saatua vähintään 8 pisteen tulosta.
Tutkimusaineistossa viidesosa tutkittavista luokiteltiin AUDIT-kyselyn perusteella alkoholin riskikäyttäjiksi. Riskikäyttäjillä useiden kardiometabolisten riskitekijöiden arvot olivat heikommat kuin ei-riskikäyttäjillä. Riskikäyttäjien diastolinen verenpaine, paastoverensokeri, kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus olivat ei-riskikäyttäjiä korkeampia, ja HDL-kolesterolipitoisuus oli matalampi. Alkoholin riskikäyttäjillä depressiivisten oireiden esiintyvyys oli 33 % korkeampi kuin ei-riskikäyttäjillä. Alkoholin riskikäyttäjät olivat ei-riskikäyttäjiä hieman nuorempia, metabolinen oireyhtymä oli riskikäyttäjillä yleisempää, ja lisäksi alkoholin riskikäyttäjien elintavat olivat useassa kategoriassa ei-riskikäyttäjiä heikommat. Neljä viidestä alkoholin riskikäyttäjästä oli miehiä. Opinnäytteen tulosten perusteella varsinkin miespotilaiden alkoholinkäyttöön tulee kiinnittää huomiota ja riskikäyttäjän alkoholinkulutus tulisi pyrkiä alentamaan ei-riskikäytön tasolle.
Opinnäytetyössä käytettävä tutkimusaineisto on peräisin vuosien 2005–2007 välillä suoritetusta HARMONICA-projektista (Harjavalta Risk Monitoring for Cardiovascular Disease). Tutkittavat olivat 45–70-vuotiaita Harjavallassa ja Kokemäellä asuvia henkilöitä, joilla tutkimuskutsun mukana lähetettyjen kyselykaavakkeiden avulla todettiin olevan kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai valtimotauteihin. Tutkimuskutsu lähetettiin 6 013 henkilölle, ja heistä 4 450 (74 %) vastasi kutsun mukana tulleisiin kyselyihin. Vastanneista seulottiin kohonneen riskin henkilöt (n = 3 072), joista 2 752 tutkittiin sairaanhoitajan vastaanotolla. Tämän opinnäytteen data-analyysissa hyödynnetään vastaanotolla käyneistä niitä, joilla ei ollut ennestään tiedossa olevaa diabetesta tai valtimotautia, ja jotka vastasivat AUDIT-kyselyyn (n = 2 583). Alkoholin riskikäytön rajana pidettiin AUDIT-kyselystä saatua vähintään 8 pisteen tulosta.
Tutkimusaineistossa viidesosa tutkittavista luokiteltiin AUDIT-kyselyn perusteella alkoholin riskikäyttäjiksi. Riskikäyttäjillä useiden kardiometabolisten riskitekijöiden arvot olivat heikommat kuin ei-riskikäyttäjillä. Riskikäyttäjien diastolinen verenpaine, paastoverensokeri, kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus olivat ei-riskikäyttäjiä korkeampia, ja HDL-kolesterolipitoisuus oli matalampi. Alkoholin riskikäyttäjillä depressiivisten oireiden esiintyvyys oli 33 % korkeampi kuin ei-riskikäyttäjillä. Alkoholin riskikäyttäjät olivat ei-riskikäyttäjiä hieman nuorempia, metabolinen oireyhtymä oli riskikäyttäjillä yleisempää, ja lisäksi alkoholin riskikäyttäjien elintavat olivat useassa kategoriassa ei-riskikäyttäjiä heikommat. Neljä viidestä alkoholin riskikäyttäjästä oli miehiä. Opinnäytteen tulosten perusteella varsinkin miespotilaiden alkoholinkäyttöön tulee kiinnittää huomiota ja riskikäyttäjän alkoholinkulutus tulisi pyrkiä alentamaan ei-riskikäytön tasolle.