Etnisen profiloinnin kontrollointi ja välttäminen yksityisellä turvallisuusalalla
Järvinen, Emil (2022-06-16)
Etnisen profiloinnin kontrollointi ja välttäminen yksityisellä turvallisuusalalla
(16.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062950509
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062950509
Tiivistelmä
“Etnisen profiloinnin välttäminen ja kontrollointi yksityisellä turvallisuusalalla”-tutkielmassa on selvitetty etnistä profilointia yksityisellä turvallisuusalalla vartijoiden ja esimiesten näkökulmasta ja kokemuksesta. Tutkielmassa analysoidaan kymmenen yksityisellä turvallisuusalalla toimivan esimiehen ja kenttätyössä olevan vartijan/järjestyksenvalvojan haastatteluiden kautta, millaisissa tilanteissa yksityisellä turvallisuusalalla etniseen profilointiin liittyviä ongelmia esiintyy.
Etninen profilointi oli kaikille haastatelluille vartijoille ja järjestyksenvalvojille käsitteenä tuttu ja he osasivat kuvailla siitä esimerkkejä omassa työssään. Keskustelun etnisestä profiloinnista koettiin lisääntyneen viime vuosien aikana. Kaikki haastatellut näkivät ja tunnistivat yhdenvertaisen kohtelun yleisenä toimintaperiaatteena etnisen profiloinnin välttämiseksi. Kiinnostavaa oli, että monet haastateltavista kokivat edelleen alalla esiintyvän sisäistä ja ulkoista painetta huomioida maahanmuuttajataustaiset henkilöt herkemmin ongelmana järjestyksenpidolle. Ulkoinen paine ilmeni vartiointiyrityksen asiakkaiden asettamana edellytyksenä saapua herkemmin paikalle etniseen vähemmistön kuuluvien saapuessa liikkeeseen. Yrityksen johdon toimintamallin hyväksyntä toimintamallin muodosti sisäisen paineen maahanmuuttajataustaisten erilaiseen kohteluun.
Vartijat kokivat sosiaalisella medialla uhkaamisen johtavan heidän mielestään perusteettomiin syytöksiin, jolla vartijoiden toimenpiteiden kohteeksi joutuneet pyrkivät tilanteesta irrottautumaan. Haastateltujen kielenkäyttö oli monesti etnisiä vähemmistöjä solvaavaa, mikä viittaa siihen, että etnistä profilointia edelleen esiintyy alalla. Tämä on yksi selkeä alan sisäisen puuttumisen kohde tasa-arvoisen kohtelun varmentamiseksi.
Haastateltavat toivat ristiriitaisesti esille käsityksiään koulutuksesta, ohjeistuksesta ja lainsäädännöstä. Ohjeistus ja lainsäädäntö koettiin toisaalta riittäväksi, mutta siihen kohdistuvaa koulutusta toivoivat lähes kaikki vartijat lisättävän. Eri kulttuurien tuntemusta toivottiin enemmän ja samalla uskottiin sen helpottavan eri etnisten vähemmistöjen kohtaamista.
Äskettäiseen tutkimukseen verrattuna tietoisuus yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta vaikuttaisi alalla lisääntyneen varsin nopeasti. Muutos ajoittuu uuden yhdenvertaisuuslain voimaantulon 2015 jälkeiseen aikaan, vaikka lain sisältö oli monelle tuntematon. Muutoksen taustalla vaikuttaisi siten olevan yleisempi tietoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa.
Etninen profilointi oli kaikille haastatelluille vartijoille ja järjestyksenvalvojille käsitteenä tuttu ja he osasivat kuvailla siitä esimerkkejä omassa työssään. Keskustelun etnisestä profiloinnista koettiin lisääntyneen viime vuosien aikana. Kaikki haastatellut näkivät ja tunnistivat yhdenvertaisen kohtelun yleisenä toimintaperiaatteena etnisen profiloinnin välttämiseksi. Kiinnostavaa oli, että monet haastateltavista kokivat edelleen alalla esiintyvän sisäistä ja ulkoista painetta huomioida maahanmuuttajataustaiset henkilöt herkemmin ongelmana järjestyksenpidolle. Ulkoinen paine ilmeni vartiointiyrityksen asiakkaiden asettamana edellytyksenä saapua herkemmin paikalle etniseen vähemmistön kuuluvien saapuessa liikkeeseen. Yrityksen johdon toimintamallin hyväksyntä toimintamallin muodosti sisäisen paineen maahanmuuttajataustaisten erilaiseen kohteluun.
Vartijat kokivat sosiaalisella medialla uhkaamisen johtavan heidän mielestään perusteettomiin syytöksiin, jolla vartijoiden toimenpiteiden kohteeksi joutuneet pyrkivät tilanteesta irrottautumaan. Haastateltujen kielenkäyttö oli monesti etnisiä vähemmistöjä solvaavaa, mikä viittaa siihen, että etnistä profilointia edelleen esiintyy alalla. Tämä on yksi selkeä alan sisäisen puuttumisen kohde tasa-arvoisen kohtelun varmentamiseksi.
Haastateltavat toivat ristiriitaisesti esille käsityksiään koulutuksesta, ohjeistuksesta ja lainsäädännöstä. Ohjeistus ja lainsäädäntö koettiin toisaalta riittäväksi, mutta siihen kohdistuvaa koulutusta toivoivat lähes kaikki vartijat lisättävän. Eri kulttuurien tuntemusta toivottiin enemmän ja samalla uskottiin sen helpottavan eri etnisten vähemmistöjen kohtaamista.
Äskettäiseen tutkimukseen verrattuna tietoisuus yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta vaikuttaisi alalla lisääntyneen varsin nopeasti. Muutos ajoittuu uuden yhdenvertaisuuslain voimaantulon 2015 jälkeiseen aikaan, vaikka lain sisältö oli monelle tuntematon. Muutoksen taustalla vaikuttaisi siten olevan yleisempi tietoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa.