Opettajan ohjausvuorovaikutus käsityöprosessin aikana
Koivukangas, Karoliina; Leppäniemi, Päivi (2022-06-29)
Opettajan ohjausvuorovaikutus käsityöprosessin aikana
(29.06.2022)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080352675
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080352675
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin opettajan ohjausvuorovaikutusta käsityöprosessin aikana. Koska ohjausvuorovaikutus on oleellisen tärkeää oppilaan oppimisprosessin kannalta, eikä ohjausvuorovaikutuksen ilmenemistä ole tutkittu aiemmin varhaiskasvatuksen käsityön opetuksen kontekstissa, on oleellista saada siihen liittyvää uutta tietoa varhaiskasvatuksen opettajien ja opettajan kouluttajien käyttöön. Aiempi tutkimus (mm. Hamre 2013) tarkastelee ohjausvuorovaikutusta isojen kvantitatiivisten tutkimusten pohjalta. Jotta ohjausvuorovaikutusta voidaan ymmärtää syvällisemmin, erityisesti käsityön opetuksen kontekstissa, on tärkeää tutkia sitä laadullisesti.
Ohjausvuorovaikutus oli luokiteltu kolmeen teoriaohjautuvaan ohjausvuorovaikutuksen osa-alueeseen ja jokainen osa-alue kolmeen osatekijään. Ohjausvuorovaikutuksen osa-alueita ovat tunnetuki, toiminnan organisointi sekä ohjauksellinen tuki. Tunnetuella tarkoitetaan opettajan herkkyyttä ottaa oppilaat ja heidän tarpeensa huomioon sekä opettajan ja oppilaan välisen suhteen lämpimyyttä. Millainen herkkyys opettajalla on oppilaiden kommenteille/aloitteille eli onko opettaja sensitiivinen. Tunnetukeen kuuluu luokan myönteisen ilmapiirin luominen ja oppilaiden välisten suhteiden tukeminen. Toiminnan organisointi tarkoittaa ryhmän rutiinien ja sääntöjen selkeyttä, mitkä tukevat oppilaiden itsesäätelytaitoja. Se sisältää ryhmän hallinnan, ennakoivat ohjaustavat eli käyttäytymisen säätelyn sekä säännöt ja odotukset. Ohjauksellista tukea opettaja antaa antaessaan kannustavaa palautetta tai kielellistäessään opetettavaa asiaa. Siihen kuuluu sisältöjen ymmärtämiseen liittyvä tuki, siksi se on erityisen tärkeää niille oppilaille, joilla on vaikeuksia oppimisessa.
Kyseessä on videoaineistoon perustuva tapaustutkimus, jossa analysoitiin opettajan ohjausvuorovaikutusta esikouluikäisten lasten käsityöprosessin aikana. Käytimme aineistonamme InnoPlay-hankkeen (2018–2021) aikana videoitua materiaalia. Videoissa varhaiskasvatuksen esiopetuksen opettajat ohjaavat käsityöprosessia. Analysoimme yhden esiopetusryhmän käsityöprosessia, jossa oli yhteensä 14 lasta ja kolme opettajaa. Videomateriaalia oli 333 minuuttia. Videot litteroitiin ja analysoitiin teoriapohjaisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan opettajan ohjausvuorovaikutuksessa korostui eniten ohjauksellinen tuki ja tarkemmin kielellistäminen ja keskustelu. Opettajat ohjasivat esiopetusikäisiä lapsia suurimmaksi osaksi yksilöllisesti, lapsi kerrallaan. Toiseksi eniten opettajan ohjausvuorovaikutuksessa korostui tunnetuki ja tarkemmin myönteinen ilmapiiri. Koko työskentelyn ajan opettajat vitsailivat ja juttelivat lasten kanssa, mikä loi myönteistä ilmapiiriä ryhmään ja työskentelyyn. Vähiten opettajan ohjausvuorovaikutuksessa korostui toiminnan organisointi ja erityisesti ryhmän hallinta. Ei-toivottua käyttäytymistä ei juuri ilmennyt eikä opettajien siten tarvinnut siihen juuri puuttuakaan.
Tutkimustulosten perusteella voidaan arvella, että opettajien ylläpitämällä myönteisellä ilmapiirillä ja opettajan sensitiivisyydellä oli vaikutusta siihen. ettei ei-toivottua toimintaa ei juuri ilmennyt. Kielellistäminen ja keskustelu korostuivat opettajan ohjausvuorovaikutuksessa luultavasti sen vuoksi, että ryhmät olivat pieniä, lapset olivat pieniä ja tutkimus toteutettiin käsityön kontekstissa, mikä vaatii usein paljon ohjauksellista tukea.
Ohjausvuorovaikutus oli luokiteltu kolmeen teoriaohjautuvaan ohjausvuorovaikutuksen osa-alueeseen ja jokainen osa-alue kolmeen osatekijään. Ohjausvuorovaikutuksen osa-alueita ovat tunnetuki, toiminnan organisointi sekä ohjauksellinen tuki. Tunnetuella tarkoitetaan opettajan herkkyyttä ottaa oppilaat ja heidän tarpeensa huomioon sekä opettajan ja oppilaan välisen suhteen lämpimyyttä. Millainen herkkyys opettajalla on oppilaiden kommenteille/aloitteille eli onko opettaja sensitiivinen. Tunnetukeen kuuluu luokan myönteisen ilmapiirin luominen ja oppilaiden välisten suhteiden tukeminen. Toiminnan organisointi tarkoittaa ryhmän rutiinien ja sääntöjen selkeyttä, mitkä tukevat oppilaiden itsesäätelytaitoja. Se sisältää ryhmän hallinnan, ennakoivat ohjaustavat eli käyttäytymisen säätelyn sekä säännöt ja odotukset. Ohjauksellista tukea opettaja antaa antaessaan kannustavaa palautetta tai kielellistäessään opetettavaa asiaa. Siihen kuuluu sisältöjen ymmärtämiseen liittyvä tuki, siksi se on erityisen tärkeää niille oppilaille, joilla on vaikeuksia oppimisessa.
Kyseessä on videoaineistoon perustuva tapaustutkimus, jossa analysoitiin opettajan ohjausvuorovaikutusta esikouluikäisten lasten käsityöprosessin aikana. Käytimme aineistonamme InnoPlay-hankkeen (2018–2021) aikana videoitua materiaalia. Videoissa varhaiskasvatuksen esiopetuksen opettajat ohjaavat käsityöprosessia. Analysoimme yhden esiopetusryhmän käsityöprosessia, jossa oli yhteensä 14 lasta ja kolme opettajaa. Videomateriaalia oli 333 minuuttia. Videot litteroitiin ja analysoitiin teoriapohjaisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan opettajan ohjausvuorovaikutuksessa korostui eniten ohjauksellinen tuki ja tarkemmin kielellistäminen ja keskustelu. Opettajat ohjasivat esiopetusikäisiä lapsia suurimmaksi osaksi yksilöllisesti, lapsi kerrallaan. Toiseksi eniten opettajan ohjausvuorovaikutuksessa korostui tunnetuki ja tarkemmin myönteinen ilmapiiri. Koko työskentelyn ajan opettajat vitsailivat ja juttelivat lasten kanssa, mikä loi myönteistä ilmapiiriä ryhmään ja työskentelyyn. Vähiten opettajan ohjausvuorovaikutuksessa korostui toiminnan organisointi ja erityisesti ryhmän hallinta. Ei-toivottua käyttäytymistä ei juuri ilmennyt eikä opettajien siten tarvinnut siihen juuri puuttuakaan.
Tutkimustulosten perusteella voidaan arvella, että opettajien ylläpitämällä myönteisellä ilmapiirillä ja opettajan sensitiivisyydellä oli vaikutusta siihen. ettei ei-toivottua toimintaa ei juuri ilmennyt. Kielellistäminen ja keskustelu korostuivat opettajan ohjausvuorovaikutuksessa luultavasti sen vuoksi, että ryhmät olivat pieniä, lapset olivat pieniä ja tutkimus toteutettiin käsityön kontekstissa, mikä vaatii usein paljon ohjauksellista tukea.