Korvan alueen rakkulaiset virusinfektiot TYKS korvaklinikassa 2011-2021
Viitasaari, Lauri (2022-08-21)
Korvan alueen rakkulaiset virusinfektiot TYKS korvaklinikassa 2011-2021
(21.08.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022082556252
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022082556252
Tiivistelmä
Syventävässä työssäni tutkittiin Tyksin korvaklinikassa hoidettuja potilaita, joiden oireiden ja löydösten epäiltiin aiheutuvan varicella zoster (VZV)– tai tyypin 1 herpes simplex (HSV-1) -virusinfektiosta. Molemmat virukset kuuluvat alfaherpesviruksiin, joille on tyypillistä jäädä primaari-infektion jälkeen nk. latenssivaiheeseen sensoristen tai autonomisten hermojen ganglioihin. Tämä mahdollistaa näiden virusten uudelleenaktivoitumisen ajan kuluessa. Molempien virusinfektioiden oireisiin kuuluu yleensä rakkulat. VZV:n uudelleenaktivoitumisen aiheuttamaa infektiota kutsutaan vyöruusuksi, joka voi esiintyä myös kasvojen ja korvan alueella, jolloin sitä kutsutaan herpes zoster oticukseksi, ja johon voi liittyä aivohermojen toimintahäiriöitä, kuten kasvohermohalvausta, jolloin sitä kutsutaan taas Ramsay Huntin oireyhtymäksi. Tässä tutkimuksessa mielenkiinto kohdistui varsinkin korvan alueen rakkulaisiin virusinfektioihin liittyviin aivohermokomplikaatioihin.
Tutkimusaineistoksi haettiin Tyksin korvaklinikassa 1.1.2011-30.6.2021 välisenä aikana korvaklinikassa hoidossa olleet potilaat, joiden sairauskertomuksissa oli merkintöjä rakkulaisesta korvan alueen tulehduksesta, ja joille oli kirjattu diagnoosi, joita saatetaan käyttää nimenomaan herpes zoster oticuksen ja sen komplikaatioiden yhteydessä. Poiminnasta saatiin 1928 hakukriteerit täyttävää osumaa yhteensä 1235 potilaalta. Näistä poistettiin selkeästi aineistoon kuulumattomat tapaukset, jonka jälkeen jäi 468 potilasta. Näiden potilaiden sairauskertomukset käytiin vielä huolellisesti läpi, minkä jälkeen lopulliseen aineistoon jäi 202 potilasta. Aineiston läpikäymiseen ja analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmiston deskriptiivisiä menetelmiä sekä iän suhteen logistista regressiota.
Potilaista 63,9 % oli naisia ja 36,1 % miehiä. Potilaiden iän keskiarvo oli 54,6 vuotta. Tapausten ilmaantuvuuden keskiarvo oli 18,18/vuosi, jossa on nähtävillä hienoinen nousu vuosien varrella. Iällä tai sukupuolella ei ollut tilastollista merkitsevyyttä aivohermokomplikaatioiden suhteen. Kasvohermohalvaus oli yleisin aivohermokomplikaatio, joka esiintyi 62,4 %:lla. Kasvohermohalvauksesta parantui täysin 59,5 %. Rakkulaisia infektioita oli 82,2 % tapauksista. Yleisimmin määrätty lääkitys oli antiviraalinen lääke, suurin osa sai kuitenkin sekä antiviraalista lääkettä, että kortikosteroidia. Kasvohermohalvauksen paranemisen suhteen kortikosteroidi maksimaalisella annoksella oli ensisijaisen tärkeä. Kuulonlaskupotilaiden osalta taas antiviraalinen lääke nousi esiin tärkeimpänä.
Tutkimusaineistoksi haettiin Tyksin korvaklinikassa 1.1.2011-30.6.2021 välisenä aikana korvaklinikassa hoidossa olleet potilaat, joiden sairauskertomuksissa oli merkintöjä rakkulaisesta korvan alueen tulehduksesta, ja joille oli kirjattu diagnoosi, joita saatetaan käyttää nimenomaan herpes zoster oticuksen ja sen komplikaatioiden yhteydessä. Poiminnasta saatiin 1928 hakukriteerit täyttävää osumaa yhteensä 1235 potilaalta. Näistä poistettiin selkeästi aineistoon kuulumattomat tapaukset, jonka jälkeen jäi 468 potilasta. Näiden potilaiden sairauskertomukset käytiin vielä huolellisesti läpi, minkä jälkeen lopulliseen aineistoon jäi 202 potilasta. Aineiston läpikäymiseen ja analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmiston deskriptiivisiä menetelmiä sekä iän suhteen logistista regressiota.
Potilaista 63,9 % oli naisia ja 36,1 % miehiä. Potilaiden iän keskiarvo oli 54,6 vuotta. Tapausten ilmaantuvuuden keskiarvo oli 18,18/vuosi, jossa on nähtävillä hienoinen nousu vuosien varrella. Iällä tai sukupuolella ei ollut tilastollista merkitsevyyttä aivohermokomplikaatioiden suhteen. Kasvohermohalvaus oli yleisin aivohermokomplikaatio, joka esiintyi 62,4 %:lla. Kasvohermohalvauksesta parantui täysin 59,5 %. Rakkulaisia infektioita oli 82,2 % tapauksista. Yleisimmin määrätty lääkitys oli antiviraalinen lääke, suurin osa sai kuitenkin sekä antiviraalista lääkettä, että kortikosteroidia. Kasvohermohalvauksen paranemisen suhteen kortikosteroidi maksimaalisella annoksella oli ensisijaisen tärkeä. Kuulonlaskupotilaiden osalta taas antiviraalinen lääke nousi esiin tärkeimpänä.