Yöperhosten lukumäärän ja biomassan ajalliset muutokset subarktisen alueen muuttuvassa ilmastossa sekä yhteydet kirjosiepon pesimämenestykseen

Abstract

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erityisen voimakkaita pohjoisilla leveysasteilla sekä talviaikaan. Sen seurauksena on jo havaittu merkittäviä muutoksia arktisissa ekosysteemeissä ja eliöyhteisöissä, kuten lajien runsaussuhteiden muutoksia ja levinneisyysalueiden pohjoissuuntaista kasvua, sekä muuttuneita elinkierron ominaisuuksia. Ilmastonmuutoksen myötä arktisille alueille voi levitä uusia lajeja olosuhteiden muuttuessa niille suotuisammiksi, mutta paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit vähenevät ja voivat paikon ajautua sukupuuttoon. Tämän gradututkielman tavoitteena on selvittää, esiintyykö pohjoisessa yleisillä yöperhoslajeilla muutoksia runsaudessa ja biomassassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tarkastelen myös, onko yöperhosten runsaudella ja sen mahdollisella muutoksella vaikutusta kirjosiepon pesintämenestykseen sen levinneisyysalueen pohjoisrajalla. Aineistoina toimivat Kevon tutkimuslaitoksella valorysäpyynneillä kerätty yöperhosaineisto, tiedot kirjosiepon pesintämenestyksestä Lapissa sekä tiedot tutkimusalueen säästä vuosien aikana. Lisäksi punnitsin perhosnäytteitä valorysäpyynneistä biomassan muutoksen määrittämiseksi. Tutkin ilmastomuuttujien vaikutusta yöperhosiin ja kirjosiepon pesintään regressiomallien avulla. Tutkimusalueen ilmastossa on havaittavissa muutos lähes kaikkien säätekijöiden osalta: muun muassa lämpötilat olivat nousseet ja sadanta kasvanut niin kesä- kuin talviaikaan. Yöperhosten yksilömäärät olivat pääosin kasvaneet tutkimusvuosien aikana. Kahden yöperhoslajin massa oli pienentynyt. Muuttuneet ilmasto-olosuhteet vaikuttivat pääosin positiivisesti yöperhosten runsauteen, vain muutaman lajin reagoidessa negatiivisesti. Yöperhosten runsas lukumäärä kasvatti kirjosiepon pesyeiden kokoa, runsas sadanta kesäkuun aikana puolestaan vähensi lentopoikasten määriä. Analyysien tulokset vastaavat melko hyvin aiempaa kirjallisuutta. Parhaiten menestyneet yöperhoset olivat munina talvehtivia ja myöhään lentäviä lajeja, toukkana talvehtivien menestys oli heikompaa. Tulevissa tutkimuksissa on tärkeää huomioida lajien elinkierto-ominaisuudet ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtämiseksi. Kirjosiepon pesimämenestys sen elinalueen pohjoisrajoilla saattaa parantua, mikäli hyönteisten määrä kasvaa ilmastonmuutoksen kuluessa.