Oikeudenkäyntikieltomääräysten yleistyminen välttämättömyyspatentteja koskevissa oikeudenkäynneissä
Peltola, Riina (2022-08-11)
Oikeudenkäyntikieltomääräysten yleistyminen välttämättömyyspatentteja koskevissa oikeudenkäynneissä
(11.08.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257203
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090257203
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on välttämättömyyspatentteihin liittyvissä riita-asioissa annetut oikeudenkäyntikieltomääräykset. Tutkielmassa käsitellään sitä, miten oikeudenkäyntikieltomääräykset ovat viime vuosina muuttuneet välttämättömyyspatenttien alalla, mistä tämä muutos on johtunut sekä sitä, mitä ongelmia suunnanmuutoksesta on seurannut ja miten näihin ongelmiin voidaan pyrkiä puuttumaan.
Tutkimukseni lähdeaineistona tukeudun viimeaikaisiin oikeustapauksiin välttämättömyyspatenttien alalla, joissa on määrätty oikeudenkäyntikieltomääräyksiä. Perehtymällä, analysoimalla sekä vertailemalla oikeuskäytäntöä, pyrin saamaan paremman kuvan tapahtuneista muutoksista oikeuskäytännössä. Keskisiksi tapauksiksi ovat muodostuneet erityisesti Kiinan tuomioistuinten tapaukset Huawei v. Conversant sekä Inter Digital v. Xiaomi. Lisäksi hyödynnän erilaisia valtiollisia lausuntoja sekä dokumentteja, joiden avulla pyrin selvittämään alalla tapahtuneiden muutosten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Näiden osalta keskeisiki ovat nousseet erityisesti Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmaan sekä Yhdysvaltojen CRS tekemään raporttiin Kiinaa koskien. Oikeuskirjallisuuden puolesta tutkielmassa on tukeuduttu paljon erityisesti Jorge Contrerasin kirjoituksiin aiheesta.
Tutkimuksessani on selkeästi havaittavissa, että Kiina on muuttanut käytäntöään oikeudenkäyntikieltomääräysten suhteen merkittävästi viime vuosina. Suunnanmuutos on merkittävä ja sen seurauksena Kiina on alkanut antamaan laajuudeltaan ennennäkemättömiä oikeudenkäyntikieltomääräyksiä. Kiina ei ole ainoastaan omaksunut toimivaltaa ratkaista välttämättömyyspatentteihin liittyviä riita-asioita kansainvälisesti, vaan on lisäksi antanut maailmanlaajuisia kieltomääräyksiä, joilla on kielletty riidan osapuolia kääntymästä minkään muun tuomioistuimen puoleen asiaan liittyen. Suunnanmuutoksen taustalla voidaan nähdä Kiinan hallituksen tavoitteita vaikuttimena tai jopa suunnanmuutoksen alkuun panijana, sillä Kiina eri valtiolliset toimijat ovat useissa eri yhteyksissä tuoneet esiin haluunsa kehittyä teknologia-alalla ja näyttäytyä asiassa kansainvälisenä suunnanosoittajana.
Kiinan tekemä suunnan muutos on jo aiheuttanut jossain määrin kilpajuoksua tuomioistuimiin välttämättömyyspatenttien alalla, kuten pelkona on jo aiemmin esitetty. Lisäksi tämä suunnanmuutos on aiheuttanut suurta oikeudellista epävarmuutta, johon on pyritty puuttumaan muun muassa Maailman kauppajärjestön kautta. Tehokkain toimija ongelman nopeaan ratkaisemiseen olisi standardointiorganisaatiot. Myös Maailman kauppajärjestöllä on mahdollisuus saada selvyyttä tilanteeseen, mutta tietoa siitä millainen ratkaisu asiaan lopulta heidän osaltaan saadaan ja milloin ei vielä ole. Kyseistä ratkaisua odotellessa, standardointiorganisaatioiden olisi syytä pohtia käytänteiden luomista, joilla välttämättömyyspatentteja koskevat riidat olisi mahdollista järkevästi keskittää tietylle taholle taikka tiettyjen oikeuspaikka säännösten alaisiksi.
Tutkimukseni lähdeaineistona tukeudun viimeaikaisiin oikeustapauksiin välttämättömyyspatenttien alalla, joissa on määrätty oikeudenkäyntikieltomääräyksiä. Perehtymällä, analysoimalla sekä vertailemalla oikeuskäytäntöä, pyrin saamaan paremman kuvan tapahtuneista muutoksista oikeuskäytännössä. Keskisiksi tapauksiksi ovat muodostuneet erityisesti Kiinan tuomioistuinten tapaukset Huawei v. Conversant sekä Inter Digital v. Xiaomi. Lisäksi hyödynnän erilaisia valtiollisia lausuntoja sekä dokumentteja, joiden avulla pyrin selvittämään alalla tapahtuneiden muutosten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Näiden osalta keskeisiki ovat nousseet erityisesti Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmaan sekä Yhdysvaltojen CRS tekemään raporttiin Kiinaa koskien. Oikeuskirjallisuuden puolesta tutkielmassa on tukeuduttu paljon erityisesti Jorge Contrerasin kirjoituksiin aiheesta.
Tutkimuksessani on selkeästi havaittavissa, että Kiina on muuttanut käytäntöään oikeudenkäyntikieltomääräysten suhteen merkittävästi viime vuosina. Suunnanmuutos on merkittävä ja sen seurauksena Kiina on alkanut antamaan laajuudeltaan ennennäkemättömiä oikeudenkäyntikieltomääräyksiä. Kiina ei ole ainoastaan omaksunut toimivaltaa ratkaista välttämättömyyspatentteihin liittyviä riita-asioita kansainvälisesti, vaan on lisäksi antanut maailmanlaajuisia kieltomääräyksiä, joilla on kielletty riidan osapuolia kääntymästä minkään muun tuomioistuimen puoleen asiaan liittyen. Suunnanmuutoksen taustalla voidaan nähdä Kiinan hallituksen tavoitteita vaikuttimena tai jopa suunnanmuutoksen alkuun panijana, sillä Kiina eri valtiolliset toimijat ovat useissa eri yhteyksissä tuoneet esiin haluunsa kehittyä teknologia-alalla ja näyttäytyä asiassa kansainvälisenä suunnanosoittajana.
Kiinan tekemä suunnan muutos on jo aiheuttanut jossain määrin kilpajuoksua tuomioistuimiin välttämättömyyspatenttien alalla, kuten pelkona on jo aiemmin esitetty. Lisäksi tämä suunnanmuutos on aiheuttanut suurta oikeudellista epävarmuutta, johon on pyritty puuttumaan muun muassa Maailman kauppajärjestön kautta. Tehokkain toimija ongelman nopeaan ratkaisemiseen olisi standardointiorganisaatiot. Myös Maailman kauppajärjestöllä on mahdollisuus saada selvyyttä tilanteeseen, mutta tietoa siitä millainen ratkaisu asiaan lopulta heidän osaltaan saadaan ja milloin ei vielä ole. Kyseistä ratkaisua odotellessa, standardointiorganisaatioiden olisi syytä pohtia käytänteiden luomista, joilla välttämättömyyspatentteja koskevat riidat olisi mahdollista järkevästi keskittää tietylle taholle taikka tiettyjen oikeuspaikka säännösten alaisiksi.