Mitkä tekijät ovat yhteydessä maksuhäiriömerkinnän esiintymiseen? : Tarkastelussa lapsuuden sosioekonominen tausta, sosiodemografiset taustatekijät ja hyvinvoinnin toteutuminen
Kylliäinen, Terhi (2022-06-29)
Mitkä tekijät ovat yhteydessä maksuhäiriömerkinnän esiintymiseen? : Tarkastelussa lapsuuden sosioekonominen tausta, sosiodemografiset taustatekijät ja hyvinvoinnin toteutuminen
(29.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090557402
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090557402
Tiivistelmä
Maksuhäiriömerkintää pidetään ylivelkaantumisen näkyvänä merkkinä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maksuhäiriömerkinnän yhteyttä lapsuuden sosioekonomiseen taustaan, aikuisiän sosiodemografisiin taustatekijöihin ja hyvinvoinnin toteutumiseen.
Tutkimuksen aineistona käytetään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen keräämää KONSE-aineistoa vuodelta 2020. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukointien ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Tarkastelussa hyödynnetään köyhyystutkimuksen piiriin kuuluvaa tutkimusta sekä Pierre Bourdieun teoriaa taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Lisäksi hyödynnetään Erik Allardtin yleisten hyvinvointiulottuvuuksien mallia, joka sisältää sekä objektiivisia että subjektiivisia hyvinvoinnin mittareita.
Tutkimuksen mukaan aikuisuuden maksuhäiriömerkintä on yhteydessä lapsuudenkodin taloudelliseen heikko-osaisuuteen. Sosiodemografisia taustatekijöitä tarkasteltaessa havaittiin, että maksuhäiriömerkintä on yhteydessä miessukupuoleen, vuokra-asumiseen, pienituloisuuteen, keskiasteen ammattikoulu- ja opistotason koulutukseen ja työttömyyteen. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen maksuhäiriömerkintä on aineiston mukaan voimakkaimmin yhteydessä vanhempiin ikäluokkiin. Tarkastelluista hyvinvoinnin osatekijöistä erityisesti heikko koettu terveys oli yhteydessä maksuhäiriömerkintään.
Tutkimuksessa havaittiin useita tarpeita lisätutkimukselle. Lapsuuden sosioekonomisen taustan, erityisesti kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman ja niiden puutteiden, yhteydestä aikuisuuden maksuhäiriömerkintöihin tiedetään vielä vähän. Maksuhäiriömerkintöjä on tutkittu Suomessa yleensä kuvailevilla poikkileikkaustutkimuksilla. Esimerkiksi pitkittäistutkimuksen avulla voitaisiin saada uutta tietoa maksuhäiriömerkintään johtavista tapahtumista. Lisäksi tutkimusta voitaisiin kohdentaa tarkemmin ryhmiin, jotka on todettu maksuhäiriömerkintöjen riskiryhmiksi.
Tutkimuksen aineistona käytetään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen keräämää KONSE-aineistoa vuodelta 2020. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukointien ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Tarkastelussa hyödynnetään köyhyystutkimuksen piiriin kuuluvaa tutkimusta sekä Pierre Bourdieun teoriaa taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Lisäksi hyödynnetään Erik Allardtin yleisten hyvinvointiulottuvuuksien mallia, joka sisältää sekä objektiivisia että subjektiivisia hyvinvoinnin mittareita.
Tutkimuksen mukaan aikuisuuden maksuhäiriömerkintä on yhteydessä lapsuudenkodin taloudelliseen heikko-osaisuuteen. Sosiodemografisia taustatekijöitä tarkasteltaessa havaittiin, että maksuhäiriömerkintä on yhteydessä miessukupuoleen, vuokra-asumiseen, pienituloisuuteen, keskiasteen ammattikoulu- ja opistotason koulutukseen ja työttömyyteen. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen maksuhäiriömerkintä on aineiston mukaan voimakkaimmin yhteydessä vanhempiin ikäluokkiin. Tarkastelluista hyvinvoinnin osatekijöistä erityisesti heikko koettu terveys oli yhteydessä maksuhäiriömerkintään.
Tutkimuksessa havaittiin useita tarpeita lisätutkimukselle. Lapsuuden sosioekonomisen taustan, erityisesti kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman ja niiden puutteiden, yhteydestä aikuisuuden maksuhäiriömerkintöihin tiedetään vielä vähän. Maksuhäiriömerkintöjä on tutkittu Suomessa yleensä kuvailevilla poikkileikkaustutkimuksilla. Esimerkiksi pitkittäistutkimuksen avulla voitaisiin saada uutta tietoa maksuhäiriömerkintään johtavista tapahtumista. Lisäksi tutkimusta voitaisiin kohdentaa tarkemmin ryhmiin, jotka on todettu maksuhäiriömerkintöjen riskiryhmiksi.