Millaisia ajatuksia kaunokirjallisuuden lukeminen herättää? : Lukemisen aikaisten ajatustyyppien yhteys lukijan silmänliikkeisiin ja tekstin emotionaalisuuden vaikutus ajatustyyppien esiintymiseen

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ajatustyyppejä kaunokirjallisuuden lukemisen aikana herää ja ovatko ne yhteydessä lukemisen sujuvuuteen. Lisäksi selvitettiin, esiintyvätkö ajatustyypit enemmän neutraalien vai emotionaalisten kappaleiden lukemisen jälkeen. Osallistujat (N=70) lukivat kaunokirjallisesta teoksesta poimitun katkelman, joka sisälsi 30 kohdekappaletta, joista 10 arvioitiin emotionaaliselta valenssiltaan neutraaleiksi, 10 positiivisiksi ja 10 negatiivisiksi. Lukijoiden silmänliikkeet rekisteröitiin ja jokaisen kohdekappaleen jälkeen heitä pyydettiin lisäksi arvioimaan senhetkisten ajatustensa piirteitä. Vastaukset analysoitiin pääkomponenttianalyysillä ajatustyyppien löytämiseksi. Lineaarisilla ja yleisillä lineaarisilla sekamalleilla tarkasteltiin, ennustaako kukin ajatustyyppi yksin tai yhdessä sanan pituuden tai yleisyyden kanssa sanan ohitustodennäköisyyttä ensimmäisellä lukukerralla, ensikatseluaikaa, ensimmäisen lukukerran kestoa ja kokonaiskatseluaikaa. Lopuksi vertailtiin lineaarisilla sekamalleilla ajatustyyppien esiintymistä neutraalien ja emotionaalisten kappaleiden lukemisen jälkeen.

Löydettiin viisi ajatustyyppiä, joiden nimeksi annettiin immersio, omat murheet, vaeltelu tulevassa, tahdonalaiset ja sanalliset sekä toiset menneisyydessä. Immersio, tahdonalaiset ja sanalliset ja toiset menneisyydessä ennustivat silmänliikkeiden suurempaa herkkyyttä sanan pituudelle ja yleisyydelle. Lisäksi immersio oli yhteydessä pienempään sanan ohitustodennäköisyyteen ensimmäisellä lukukerralla ja lyhyempään sanan kokonaiskatseluaikaan, kun taas tahdonalaiset ja sanalliset -ajatustyyppi oli yhteydessä pidempään sanan ensimmäisen lukukerran kestoon. Omat murheet ja vaeltelu tulevassa olivat muista ajatustyypeistä poiketen yhteydessä suurempaan ohitettujen sanojen määrään ensimmäisellä lukukerralla, minkä lisäksi omat murheet olivat yhteydessä pidempään sanan ensikatseluaikaan ja ensimmäisen lukukerran kestoon. Lisäksi havaittiin, että immersiota esiintyi enemmän positiivisten kuin neutraalien kappaleiden lukemisen jälkeen, kun taas vaeltelua tulevassa ja tahdonalaisia ja sanallisia ajatuksia esiintyi eniten neutraalien kappaleiden lukemisen jälkeen. Kappaleen emotionaalisuudella ei ollut vaikutusta omien murheiden ja toiset menneisyydessä -ajatustyypin esiintymiseen.

Tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia ja hypoteeseja, jotka yhdistävät immersion sujuvaan lukemiseen ja ajatuksen harhailun lukemisen häiriintymiseen. Lisäksi ne viittaavat siihen, että tekstin emotionaalisuudella on vaikutusta tiettyjen muttei kaikkien lukemisen aikaisten ajatusten esiintymiseen. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, millaisia ajatustyyppejä kaunokirjallisuuden lukemisen aikana yleisesti herää, ovatko ajatustyypit yhteydessä tilannemallin rakentumiseen luetusta tekstistä tai miten esimerkiksi virittävämmät emotionaaliset kohdat vaikuttavat ajatustyyppien esiintymiseen.