Stokastinen tuotantorintama-analyysi OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuudesta vuosina 2007-2017
Vuoti, Santeri (2022-08-19)
Stokastinen tuotantorintama-analyysi OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuudesta vuosina 2007-2017
(19.08.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090557366
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090557366
Tiivistelmä
OECD-maiden terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä. Keskimäärin OECD-maissa terveydenhuoltomenoihin käytettiin vuonna 2017 noin 8,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet OECD-maissa viime vuosikymmeninä bruttokansantuotetta nopeammin ja vastaavan kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa (Lorenzoni ym. 2019). Koska terveydenhuoltomenot ovat OECD-maissa pääosin julkisin varoin rahoitettuja, ne muodostavat merkittävän julkisten menojen erän. Kasvavat terveydenhuoltomenot sekä suuri julkisen rahoituksen osuus ovat nostaneet esille huolen terveydenhuollon rahoituksen kestävyydestä.
Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi koetteli OECD-maita useita vuosia. Pitkittynyt kriisi vaikutti negatiivisesti lähes kaikkien OECD-maiden julkisiin talouksiin. Muun muassa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi vuoden 2007 80 prosentista vuoden 2013 118 prosenttiin keskimäärin OECD-maissa (OECD, 2015). Useiden muiden julkisen sektorin alojen tapaan terveydenhuoltojärjestelmät kohtasivat merkittäviä säästöpaineita finanssikriisin jälkeen (OECD, 2013). Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan, ovatko finanssikriisin aiheuttamat säästöpaineet OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmille johtaneet terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden kasvuun. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta voidaan mitata järjestelmätasolla ekonometrisin menetelmin.
Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta voidaan tutkia erilaisten tuotantorintamamenetelmien avulla. Tutkielmassa 35 OECD-maan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta vuosina 2007-2017 tutkitaan stokastisen tuotantorintamamallin avulla. Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden tutkiminen stokastisella tuotantorintamamallilla edellyttää terveydenhuoltojärjestelmän yksinkertaistamista tuotantofunktion muotoon. Tutkielman mallissa hoidettavissa olevaa kuolleisuutta kuvaavaa muuttujaa selitetään terveydenhuoltomenoilla henkeä kohden sekä terveydenhuoltomenojen henkeä kohden neliöllä. Lisäksi havaintovuotta kuvaavalla dummy-muuttujalla selitetään mallin epätehokkuutta kuvaavan satunnaismuuttujan jakaumaa. Muodostetun mallin estimointi tehdään suurimman uskottavuuden menetelmällä.
Tutkielmassa valittu stokastinen tuotantorintamamalli sopii kohtalaisen hyvin aineistoon, mutta mallin virhetermien lievä heteroskedastisuus sekä mahdolliset puuttuvat selittävät muuttujat vaikeuttavat tutkimustulosten tulkintaa. Voidaan kuitenkin arvioida, että OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmien tekninen tehokkuus on kasvanut tutkielman aineiston mukaan finanssikriisin aikana sekä välittömästi kriisin jälkeen vuosina 2007-2017. Tutkielman aineiston mukaan tehokkuuden kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2017 on vähentänyt hoidettavissa olevia kuolemia OECD-maissa keskimäärin noin 13 kuolemalla sataa tuhatta henkeä kohden.
Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi koetteli OECD-maita useita vuosia. Pitkittynyt kriisi vaikutti negatiivisesti lähes kaikkien OECD-maiden julkisiin talouksiin. Muun muassa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi vuoden 2007 80 prosentista vuoden 2013 118 prosenttiin keskimäärin OECD-maissa (OECD, 2015). Useiden muiden julkisen sektorin alojen tapaan terveydenhuoltojärjestelmät kohtasivat merkittäviä säästöpaineita finanssikriisin jälkeen (OECD, 2013). Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan, ovatko finanssikriisin aiheuttamat säästöpaineet OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmille johtaneet terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden kasvuun. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta voidaan mitata järjestelmätasolla ekonometrisin menetelmin.
Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta voidaan tutkia erilaisten tuotantorintamamenetelmien avulla. Tutkielmassa 35 OECD-maan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta vuosina 2007-2017 tutkitaan stokastisen tuotantorintamamallin avulla. Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden tutkiminen stokastisella tuotantorintamamallilla edellyttää terveydenhuoltojärjestelmän yksinkertaistamista tuotantofunktion muotoon. Tutkielman mallissa hoidettavissa olevaa kuolleisuutta kuvaavaa muuttujaa selitetään terveydenhuoltomenoilla henkeä kohden sekä terveydenhuoltomenojen henkeä kohden neliöllä. Lisäksi havaintovuotta kuvaavalla dummy-muuttujalla selitetään mallin epätehokkuutta kuvaavan satunnaismuuttujan jakaumaa. Muodostetun mallin estimointi tehdään suurimman uskottavuuden menetelmällä.
Tutkielmassa valittu stokastinen tuotantorintamamalli sopii kohtalaisen hyvin aineistoon, mutta mallin virhetermien lievä heteroskedastisuus sekä mahdolliset puuttuvat selittävät muuttujat vaikeuttavat tutkimustulosten tulkintaa. Voidaan kuitenkin arvioida, että OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmien tekninen tehokkuus on kasvanut tutkielman aineiston mukaan finanssikriisin aikana sekä välittömästi kriisin jälkeen vuosina 2007-2017. Tutkielman aineiston mukaan tehokkuuden kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2017 on vähentänyt hoidettavissa olevia kuolemia OECD-maissa keskimäärin noin 13 kuolemalla sataa tuhatta henkeä kohden.