Kokemuksellisen paikkatiedon maisema : Vesikansan kauniiden paikkojen kertomana
Kirveslahti, Maria (2022-08-17)
Kokemuksellisen paikkatiedon maisema : Vesikansan kauniiden paikkojen kertomana
(17.08.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022091959488
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022091959488
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millä tavalla maisema välittyy kokemuksellisen paikkatiedon kautta ja miten tätä kvantitatiivisena pidettyä tietoa voidaan maisemantutkimuksessa hyödyntää. Tutkielman soveltavana osuutena on Vesikansa-hankkeeseen tehty karttakysely ja sen analyysi, jota tässä artikkelissa syvennetään. Pro gradu -artikkeli käsittelee em. karttakyselyssä merkittyjä ja kuvailtuja kauniita paikkoja.
Osallistavia kartoitusmenetelmiä hyödyntävissä tutkimuksissa on usein keskitytty joko merkittyjen paikkojen sijaintiin tai maisemia kuvailevien vastausten sisältöön, mutta tuloksia harvemmin esitetään kartalla yhtäaikaisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena on käsitellä paikkaa ja siihen liittyvää maisemaa yhdessä siten, ettei kumpikaan unohdu. Tutkimusmenetelmänä on käytetty pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä, sisällön erittelyä, ruudukointia, ristiintaulukointia ja tilastollisia menetelmiä. Kolmen eniten merkityn ruudun osalta on vastauksia tarkasteltu aluekohtaisesti, jolloin voidaan arvioida kvantitatiivisin menetelmin saadun kuvauksen soveltuvuutta yksittäiselle alueelle.
Työn keskeiset johtopäätökset ovat, että menetelmän avulla voi saada tietoa jaetuista maiseman yleispiirteistä ja niiden sijoittumisesta, mutta tulokset tulee liittää muilla keinoin hankittuun tietoon. Kokemuksellisen paikkatiedon avulla voidaan vahvistaa havaintoja muilla keinoin hankitun tiedon laajuudesta ja saada tietoa esimerkiksi siitä, liittyykö kokemus johonkin tiettyyn väestöryhmään tai sijaintiin. Lisäksi havaittiin, että vaikka paikkatietoa kuvailevat avovastaukset ovat pääpiirteissään lyhyitä, nykyhetkeä kuvaavat, fyysistä maisemaa koskevat tarkennukset ovat usein yleispiirteisempiä kuin muistoihin linkittyvät. Vastaukset kerääntyvät helposti paikkoihin, jotka on helppo löytää kartalta ja vastaustihentymien tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että rakentamattomaan ympäristöön sijoittuvat kokemukset tulevat paremmin esille laajemman aluetarkastelun puitteissa, kun taas rakennuksiin liittyvät sijoittuvat suppeammalle alueelle.
Osallistavia kartoitusmenetelmiä hyödyntävissä tutkimuksissa on usein keskitytty joko merkittyjen paikkojen sijaintiin tai maisemia kuvailevien vastausten sisältöön, mutta tuloksia harvemmin esitetään kartalla yhtäaikaisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena on käsitellä paikkaa ja siihen liittyvää maisemaa yhdessä siten, ettei kumpikaan unohdu. Tutkimusmenetelmänä on käytetty pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä, sisällön erittelyä, ruudukointia, ristiintaulukointia ja tilastollisia menetelmiä. Kolmen eniten merkityn ruudun osalta on vastauksia tarkasteltu aluekohtaisesti, jolloin voidaan arvioida kvantitatiivisin menetelmin saadun kuvauksen soveltuvuutta yksittäiselle alueelle.
Työn keskeiset johtopäätökset ovat, että menetelmän avulla voi saada tietoa jaetuista maiseman yleispiirteistä ja niiden sijoittumisesta, mutta tulokset tulee liittää muilla keinoin hankittuun tietoon. Kokemuksellisen paikkatiedon avulla voidaan vahvistaa havaintoja muilla keinoin hankitun tiedon laajuudesta ja saada tietoa esimerkiksi siitä, liittyykö kokemus johonkin tiettyyn väestöryhmään tai sijaintiin. Lisäksi havaittiin, että vaikka paikkatietoa kuvailevat avovastaukset ovat pääpiirteissään lyhyitä, nykyhetkeä kuvaavat, fyysistä maisemaa koskevat tarkennukset ovat usein yleispiirteisempiä kuin muistoihin linkittyvät. Vastaukset kerääntyvät helposti paikkoihin, jotka on helppo löytää kartalta ja vastaustihentymien tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että rakentamattomaan ympäristöön sijoittuvat kokemukset tulevat paremmin esille laajemman aluetarkastelun puitteissa, kun taas rakennuksiin liittyvät sijoittuvat suppeammalle alueelle.