Työhyvinvointi rehtorin johtamistehtävänä : Peruskoulun rehtorien näkemyksiä
Munne, Riikka (2022-04-14)
Työhyvinvointi rehtorin johtamistehtävänä : Peruskoulun rehtorien näkemyksiä
Munne, Riikka
(14.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092159735
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022092159735
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin peruskoulun rehtorien näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta
ja siihen liittyvistä johtamistoiminnoista. Tutkimuksessa painottuu rehtorien henkilökohtainen
näkemys ja mielipiteet omasta roolistaan työhyvinvoinnin johtajana. Työhyvinvointi
johtamistehtävänä on tutkimusaiheena tärkeä, sillä opettajien työhyvinvointi heijastuu suoraan
oppilaiden hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttaa siten myös
koulun perimmäisen tehtävän, oppilaiden oppimisen, toteutumiseen.
Luonteeltaan tutkimus on laadullinen puolistrukturoituna teemahaastatteluna toteutettu tutkimus.
Tutkimusjoukko koostuu kuudesta rehtorista, joista kaksi työskentelee alakoulussa, kaksi yläkoulussa
ja kaksi koko perusopetuksen kattavassa yhtenäiskoulussa. Haastatteluaineistoja analysointiin
teemoittelemalla niitä teorialähtöisesti.
Tutkimukseen haastateltujen rehtorien näkemykset työhyvinvoinnin johtamiseen olivat pääosin
yhteneviä. Kaikki rehtorit arvostavat opettajien ammattitaitoa ja näkevät roolinsa enemmän taustalla
toimivana tukena ja mentorina. Rehtorit kannattavat keskustelevaa ja osallistavaa toimintatapaa ja
haluavat ylläpitää ja edistää koulussa yhdessä sovittuja toimintamalleja.
Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei rehtoreilla ole riittävästi ajallisia resursseja johtaa
työhyvinvointia. Rehtorit ovat huolissaan opettajien työhyvinvoinnista ja kokevat, että sekä heillä
itsellään että opettajilla on liikaa työtehtäviä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että laajemman
tutkimuksen toteuttaminen sekä rehtorien että opettajien näkökulmasta olisi hyödyllistä. Rehtorit
tarvitsevat työhyvinvoinnin johtamisen tueksi opettajien kokemuksia ja odotuksia esihenkilöään
kohtaan.
ja siihen liittyvistä johtamistoiminnoista. Tutkimuksessa painottuu rehtorien henkilökohtainen
näkemys ja mielipiteet omasta roolistaan työhyvinvoinnin johtajana. Työhyvinvointi
johtamistehtävänä on tutkimusaiheena tärkeä, sillä opettajien työhyvinvointi heijastuu suoraan
oppilaiden hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttaa siten myös
koulun perimmäisen tehtävän, oppilaiden oppimisen, toteutumiseen.
Luonteeltaan tutkimus on laadullinen puolistrukturoituna teemahaastatteluna toteutettu tutkimus.
Tutkimusjoukko koostuu kuudesta rehtorista, joista kaksi työskentelee alakoulussa, kaksi yläkoulussa
ja kaksi koko perusopetuksen kattavassa yhtenäiskoulussa. Haastatteluaineistoja analysointiin
teemoittelemalla niitä teorialähtöisesti.
Tutkimukseen haastateltujen rehtorien näkemykset työhyvinvoinnin johtamiseen olivat pääosin
yhteneviä. Kaikki rehtorit arvostavat opettajien ammattitaitoa ja näkevät roolinsa enemmän taustalla
toimivana tukena ja mentorina. Rehtorit kannattavat keskustelevaa ja osallistavaa toimintatapaa ja
haluavat ylläpitää ja edistää koulussa yhdessä sovittuja toimintamalleja.
Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei rehtoreilla ole riittävästi ajallisia resursseja johtaa
työhyvinvointia. Rehtorit ovat huolissaan opettajien työhyvinvoinnista ja kokevat, että sekä heillä
itsellään että opettajilla on liikaa työtehtäviä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että laajemman
tutkimuksen toteuttaminen sekä rehtorien että opettajien näkökulmasta olisi hyödyllistä. Rehtorit
tarvitsevat työhyvinvoinnin johtamisen tueksi opettajien kokemuksia ja odotuksia esihenkilöään
kohtaan.