Valuuttajohdannaisten käytön vaikutus yrityksen arvoon Euro- ja ERM II -maassa : Empiirinen tutkimus tanskalaisissa ja suomalaisissa pörssiyhtiöissä 2018–2020
Kallela, Akke (2022-09-16)
Valuuttajohdannaisten käytön vaikutus yrityksen arvoon Euro- ja ERM II -maassa : Empiirinen tutkimus tanskalaisissa ja suomalaisissa pörssiyhtiöissä 2018–2020
Kallela, Akke
(16.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060729
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060729
Tiivistelmä
Johdannaisten käyttö yrityksen riskienhallinnassa on ollut pitkään keskeinen ja kiistelty tutkimuksen kohde yrityksen riskienhallinnan tutkimuksessa. Tutkimustulokset johdannaisten käytön hyödyistä yritykselle ovat olleet tieteellisellä kentällä jokseenkin eriäviä, jolloin aihetta on syytä tutkia lisää ja tutkimusta laajentaa uusille maantieteellisille alueille. Tässä tutkimuksessa tutkitaan valuuttajohdannaisten käytön hyötyä yritykselle sen arvon kautta, ja tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen: onko valuuttajohdannaisten käyttö vaikuttanut tanskalaisten ja suomalaisten yritysten arvoon vuosina 2018–2020? Tutkimus laajentaa aihepiirin tutkimusta uudelle maantieteelliselle alueelle sekä vertailee tuloksia kahden eri valuuttajärjestelmän välillä, jotka kuitenkin myös muistuttavat toisiaan, toisen tutkimusmaan ollessa ERM II -maa ja toisen euromaa.
Empiirisessä tutkimuksessa käytettiin menetelmänä PNS-monimuuttuja regressiota paneeliaineistolla ja lisätestinä aineistoon sovitettiin myös yritystason kiinteät vaikutukset huomioiva paneeliregressiomalli. Mallissa selitettävänä muuttujana yrityksen arvon estimaattina toimii Tobinin Q. Tutkimuksen päätarkastelumuuttujana toimii binäärinen muuttuja valuuttajohdannaisten käytöstä. Malliin sisällytettiin myös joukko kontrollimuuttujia, joiden on aikaisemmassa kirjallisuudessa todettu vaikuttavan yrityksen arvoon. Tutkimuksessa tutkittiin koko aineiston lisäksi alaotoksia ulkomaanmyyntien kautta valuuttariskille altistuvien ja ulkomaanmyyntiä tekemättömien yritysten osalta, sekä maittain maantieteellisellä jaottelulla.
Tutkimuksen koko aineiston kohdalla ei havaittu yhteyttä valuuttajohdannaisten käytön ja yrityksen arvon välillä. Tanskalaisten yritysten kohdalla havaittiin, että valuuttajohdannaisten käytöllä on ollut negatiivinen vaikutus tanskalaisten yritysten arvoon vuosina 2018–2020. Tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin siis vain tanskalaisten yritysten kohdalla, mutta tämä tulos ei ollut kuitenkaan robusti kahden eri sovitetun mallin välillä. Tutkimuksen perusteella ei siis voida todeta, että havaittu negatiivinen vaikutus olisi johdonmukaisesti tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen tulos kumoaa tutkimuksen hypoteesin valuuttajohdannaisten käytön positiivisesta vaikutuksesta yrityksen arvoon.
Empiirisessä tutkimuksessa käytettiin menetelmänä PNS-monimuuttuja regressiota paneeliaineistolla ja lisätestinä aineistoon sovitettiin myös yritystason kiinteät vaikutukset huomioiva paneeliregressiomalli. Mallissa selitettävänä muuttujana yrityksen arvon estimaattina toimii Tobinin Q. Tutkimuksen päätarkastelumuuttujana toimii binäärinen muuttuja valuuttajohdannaisten käytöstä. Malliin sisällytettiin myös joukko kontrollimuuttujia, joiden on aikaisemmassa kirjallisuudessa todettu vaikuttavan yrityksen arvoon. Tutkimuksessa tutkittiin koko aineiston lisäksi alaotoksia ulkomaanmyyntien kautta valuuttariskille altistuvien ja ulkomaanmyyntiä tekemättömien yritysten osalta, sekä maittain maantieteellisellä jaottelulla.
Tutkimuksen koko aineiston kohdalla ei havaittu yhteyttä valuuttajohdannaisten käytön ja yrityksen arvon välillä. Tanskalaisten yritysten kohdalla havaittiin, että valuuttajohdannaisten käytöllä on ollut negatiivinen vaikutus tanskalaisten yritysten arvoon vuosina 2018–2020. Tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin siis vain tanskalaisten yritysten kohdalla, mutta tämä tulos ei ollut kuitenkaan robusti kahden eri sovitetun mallin välillä. Tutkimuksen perusteella ei siis voida todeta, että havaittu negatiivinen vaikutus olisi johdonmukaisesti tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen tulos kumoaa tutkimuksen hypoteesin valuuttajohdannaisten käytön positiivisesta vaikutuksesta yrityksen arvoon.