Kestävää kehitystä edistävä transformatiivinen ajattelu lukion maantieteessä
Pääkkö, Sara (2022-09-05)
Kestävää kehitystä edistävä transformatiivinen ajattelu lukion maantieteessä
(05.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060659
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060659
Tiivistelmä
Koulutuksella tuetaan yhteiskunnan tarpeita vastaavien tietojen ja taitojen opettaminen kansalaisille. Nykyiset toimintatavat yhteiskunnassa ovat kestämättömiä, joten kestävyyskasvatuksella pyritään huomioimaan kestävän kehityksen edellytysten käsittely koulutuksessa. Transformatiivisella eli uudistavalla oppimisella voidaan kyseenalaistaa yhteiskunnan käytäntöjä ja kehittää yksilöiden taitoja ymmärtää omia ajattelu- ja toimintatapojaan. Maantieteen opetuksella on tunnistettu rooli kestävän kehityksen teemojen ja taitojen opetuksessa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lukion maantieteessä tuetaan transformatiivisen ajattelun kehittymistä kestävän kehityksen kontekstissa. Aineistona olivat lukion maantieteen opetussuunnitelman oppimistavoitteet ja maantieteen ylioppilaskokeiden tehtävät, joita tarkastelin sisällönanalyysillä kahdessa vaiheessa. Transformatiivinen ajattelu edellyttää korkeamman tason ajattelun taitoja, joten hyödynsin analyysissä Bloomin taksonomian analysoinnin, arvioinnin ja luomisen taitoja. Käytin transformatiivisen ajattelun tunnistamiseen myös maantieteen merkityksellisen tiedon viitekehystä, joka tuki ajattelun piirteiden havaitsemista maantieteen oppiaineen kontekstissa. Selvitin analyysin viimeisessä vaiheessa, miten tavoitteissa ja tehtävissä ilmenevä transformatiivinen ajattelu kytketään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin.
Tutkimukseni tulosten perusteella lukion maantieteessä tuetaan monin tavoin transformatiivista ajattelua. Opetussuunnitelman tavoitteissa ja ylioppilaskoetehtävissä transformatiivinen ajattelu liitetään maantieteen oppiaineelle tyypillisiin työtapoihin ja tarkastelunäkökulmiin. Maantieteessä spatiaalisilla lähestymistavoilla tuetaan erilaisten näkökulmien huomioimista ja tutustutaan monipuolisesti erilaisiin alueellisiin konteksteihin. Geomedian hyödyntämisellä opetuksessa tuetaan opiskelijoiden kriittistä ja luovaa ajattelua. Vaikuttamisen keinot liittyvät opetuksessa keskeisesti ajankohtaisten ilmiöiden arvioimiseen. Tuloksista havaittiin, että tavoitteissa ja ylioppilaskoetehtävissä tuetaan vain vähän arvojen, omien käsitysten ja ajatusten kyseenalaistamista sekä reflektiota. Myös aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu puutteita kokemusten ja arvojen käsittelyssä opetuksessa ja arvioinnissa. Maantieteen opetuksessa painottuvat sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, mutta kestävää kehitystä käsitellään kuitenkin kattavasti moniulotteisilla näkökulmilla.
Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä maantieteen opetuksen roolista ja mahdollisuuksista kestävää kehitystä edistävänä ja transformatiivista ajattelua tukevana oppiaineena. Tutkimusta olisi tärkeä jatkaa tarkastelemalla opiskelijoiden käsityksiä ja ajattelua sekä kehittää opetus- ja arviointitapoja, jotka tukevat opiskelijoiden omaa ajattelua, erityisesti kyseenalaistavan ja reflektoivan ajattelun taitoja. Education promotes the teaching of knowledge and skills that meet the needs of society. Because current practices in society are unsustainable, sustainability education aims to include the requirements of sustainable development in education. Transformative, or reformative, learning can challenge society's practices and develop individuals' skills to understand their ways of thinking and acting. Teaching geography has a known role in teaching sustainability themes and skills.
The aim of this study was to determine how upper secondary geography supports the development of transformative thinking in the context of sustainability. The material included the learning objectives of geography in the upper secondary school curriculum and the tasks in the matriculation exam in geography, which I examined with content analysis in two phases. Transformative thinking requires higher-order thinking skills, so I used the skills of analyzing, evaluating, and creating in Bloom’s taxonomy in the analysis process. I also used the framework of powerful geographical knowledge to identify transformative thinking, which supported distinguishing the characteristics of the thinking in the context of a geography subject. In the last phase of the analysis, I examined how transformative thinking in learning objectives and tasks is linked to the dimensions of sustainable development.
Based on the results of my research, transformative thinking is promoted in many ways in upper secondary school geography. Transformative thinking is associated with teaching methods and perspectives characteristic of geography subject in curriculum objectives and matriculation exam tasks. In geography, spatial approaches support consideration of different perspectives and provide diverse familiarity with different regional contexts. Utilizing geomedia in teaching enhances students' critical and creative thinking. The methods of influence are central to assessing current phenomena in teaching. The results found little support for questioning and reflection of values, perceptions, and thoughts in the objectives and matriculation tests. Previous research has also found deficiencies in the usage of experiences and values in teaching and evaluation. Geography teaching focuses on social and ecological sustainability, but sustainable development is nevertheless comprehensively addressed with multidimensional perspectives.
The results of this study enhanced the role of geography teaching and reinforced how the subject promotes sustainable development and transformative thinking. Research should be continued by examining students' perceptions and thinking and by developing teaching and evaluation methods that support students' thinking, especially the skills of questioning and reflective thinking.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lukion maantieteessä tuetaan transformatiivisen ajattelun kehittymistä kestävän kehityksen kontekstissa. Aineistona olivat lukion maantieteen opetussuunnitelman oppimistavoitteet ja maantieteen ylioppilaskokeiden tehtävät, joita tarkastelin sisällönanalyysillä kahdessa vaiheessa. Transformatiivinen ajattelu edellyttää korkeamman tason ajattelun taitoja, joten hyödynsin analyysissä Bloomin taksonomian analysoinnin, arvioinnin ja luomisen taitoja. Käytin transformatiivisen ajattelun tunnistamiseen myös maantieteen merkityksellisen tiedon viitekehystä, joka tuki ajattelun piirteiden havaitsemista maantieteen oppiaineen kontekstissa. Selvitin analyysin viimeisessä vaiheessa, miten tavoitteissa ja tehtävissä ilmenevä transformatiivinen ajattelu kytketään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin.
Tutkimukseni tulosten perusteella lukion maantieteessä tuetaan monin tavoin transformatiivista ajattelua. Opetussuunnitelman tavoitteissa ja ylioppilaskoetehtävissä transformatiivinen ajattelu liitetään maantieteen oppiaineelle tyypillisiin työtapoihin ja tarkastelunäkökulmiin. Maantieteessä spatiaalisilla lähestymistavoilla tuetaan erilaisten näkökulmien huomioimista ja tutustutaan monipuolisesti erilaisiin alueellisiin konteksteihin. Geomedian hyödyntämisellä opetuksessa tuetaan opiskelijoiden kriittistä ja luovaa ajattelua. Vaikuttamisen keinot liittyvät opetuksessa keskeisesti ajankohtaisten ilmiöiden arvioimiseen. Tuloksista havaittiin, että tavoitteissa ja ylioppilaskoetehtävissä tuetaan vain vähän arvojen, omien käsitysten ja ajatusten kyseenalaistamista sekä reflektiota. Myös aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu puutteita kokemusten ja arvojen käsittelyssä opetuksessa ja arvioinnissa. Maantieteen opetuksessa painottuvat sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, mutta kestävää kehitystä käsitellään kuitenkin kattavasti moniulotteisilla näkökulmilla.
Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä maantieteen opetuksen roolista ja mahdollisuuksista kestävää kehitystä edistävänä ja transformatiivista ajattelua tukevana oppiaineena. Tutkimusta olisi tärkeä jatkaa tarkastelemalla opiskelijoiden käsityksiä ja ajattelua sekä kehittää opetus- ja arviointitapoja, jotka tukevat opiskelijoiden omaa ajattelua, erityisesti kyseenalaistavan ja reflektoivan ajattelun taitoja.
The aim of this study was to determine how upper secondary geography supports the development of transformative thinking in the context of sustainability. The material included the learning objectives of geography in the upper secondary school curriculum and the tasks in the matriculation exam in geography, which I examined with content analysis in two phases. Transformative thinking requires higher-order thinking skills, so I used the skills of analyzing, evaluating, and creating in Bloom’s taxonomy in the analysis process. I also used the framework of powerful geographical knowledge to identify transformative thinking, which supported distinguishing the characteristics of the thinking in the context of a geography subject. In the last phase of the analysis, I examined how transformative thinking in learning objectives and tasks is linked to the dimensions of sustainable development.
Based on the results of my research, transformative thinking is promoted in many ways in upper secondary school geography. Transformative thinking is associated with teaching methods and perspectives characteristic of geography subject in curriculum objectives and matriculation exam tasks. In geography, spatial approaches support consideration of different perspectives and provide diverse familiarity with different regional contexts. Utilizing geomedia in teaching enhances students' critical and creative thinking. The methods of influence are central to assessing current phenomena in teaching. The results found little support for questioning and reflection of values, perceptions, and thoughts in the objectives and matriculation tests. Previous research has also found deficiencies in the usage of experiences and values in teaching and evaluation. Geography teaching focuses on social and ecological sustainability, but sustainable development is nevertheless comprehensively addressed with multidimensional perspectives.
The results of this study enhanced the role of geography teaching and reinforced how the subject promotes sustainable development and transformative thinking. Research should be continued by examining students' perceptions and thinking and by developing teaching and evaluation methods that support students' thinking, especially the skills of questioning and reflective thinking.