Löytyykö uusia työkaluja sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien tutkimukseen? Loppuraportti (hanke 180090)
Marja Päivinen; Jari Nuutila; Outi Karhuvaara; Eetu Suominen; Janne Atosuo; Liisa Vilén; ; Tuula Putus
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042822372
Tiivistelmä
Hankkeen johtopäätöksinä voidaan todeta, että
sisäilmaongelmainen työpaikkarakennus on yhteydessä moniin lyhyt- ja
pitkäaikaisiin oireisiin altistuneilla työntekijöillä. Rakennuksen
kuntotutkimus ja siinä yhteydessä otetut mikrobien viljelyyn perustuvat
näytteet yhdessä pinnoille laskeutuneen pölyn toksisuusanalyysien kanssa
täydentävät altistumismittausten valikoimaa erityisesti tilanteissa, joissa
pinta- ja tiivistyskorjaukset ovat epäonnistuneet. Kun altistumismittaukset
yhdistetään oirekyselyn tietojen ja kliinisfysiologisten mittausten ja
immunologisten vasteenmittausten kanssa, voidaan tehdä tarkempi riskinarvio
käyttäjiin kohdistuvista terveysriskeistä.
Pilottitutkimuksemme ovat jo osoittaneet, että
puhtaisiin väistötiloihin siirtyminen ja rakennusten korjaaminen
vähentävät käyttäjien oireilua sekä parantaa keuhkofunktiota sekä
keskiarvoisesti että yksilötasolla, hyödyttää työnantajaa, kun poissaolot
vähenevät ja työviihtyvyys paranee ja lisäksi rakennuksen muiden
käyttäjien (esim. oppilaiden tai asiakkaiden) olosuhteet paranevat. Oikein
tehdyt korjaukset auttavat myös kuntaa järkevässä taloudenpidossa. Kunnossa
olevat työpaikat, koulut ja päiväkodit ovat merkittävä vetovoimatekijä
myös tulevaisuudessa.
Uudet immunologiset altistumistestit (leukosyyttien
aktivaatiotesti ja fenotyypitys, vasta-aine- ja immuunikompleksitestit sekä mitokondriotestit)
korreloivat altistumismittauksiin ja toksisuustesteihin sekä toisaalta
vanhoihin IgG-vasta-ainetesteihin, joita ei ole enää saatavilla kuin
vanhoissa aineistoissa. Korrelaatio oireisiin ja keuhkofunktioon on hyvä.
Väistötiloihin siirtyminen edistää terveyden palautumista ilman
psykoterapiaa.
Vastauksena
tutkimuskysymyksiin työryhmämme toteaa että
·
Olemme kehittäneet uusia kenttäkelpoisia
toistettavia mittareita sisäilmaongelmaisten työtilojen ja niiden käyttäjien
tutkimukseen.
·
Uusia altistumista mittaavia testejä sekä laskeutuneen
pölyn toksisuusmittauksia voidaan yhdessä viljelyyn perustuvien materiaalinäytteiden
ja kemiallisten analyysien rinnalla suositella myös viranomaiskäyttöön ja
lääketieteellisen diagnostiikan avuksi erityisesti ongelmallisissa kohteissa,
kun sisäilmaongelma pitkittyy. Uudet testit ja mittausmenetelmät soveltuvat
todennäköisesti myös riskinarvioinnin apuvälineiksi aikaisempien testien
rinnalla työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kun tavoitteena on
aikaisempaa tarkempi diagnostiikka, sairauksien varhaisempi toteaminen ja
työkyvyn säilyttäminen. Nykyisin käytössä olevilla testeillä yhteys
altistumisen ja sairauden välillä voidaan osoittaa niin myöhäisessä vaiheessa,
ettei työkykyä voida enää palauttaa. Tämä johtaa työurien ennenaikaiseen
katkeamiseen ja tarpeettomiin kustannuksiin.
·
Uudet immunologiset altistumistestit
(leukosyyttien aktivaatiotesti ja fenotyypitys, vasta-ainetestit ja
mitokondriotestit) korreloivat altistumismittauksiin ja toksisuustesteihin sekä
toisaalta vanhoihin IgG-vasta-ainetesteihin, joita ei ole enää saatavilla kuin
vanhoissa aineistoissa.
·
Korrelaatio oireisiin ja keuhkofunktioon on
hyvä. Väistötiloihin siirtyminen edistää terveyden palautumista ilman
psykoterapiaa. Löydösten varmentaminen edellyttää tutkimusten jatkamista
suuremmilla aineistoilla, toistamista eri työympäristöissä ja pitkäaikaista
seurantaa.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]