Koronaepidemian mallinnuksen lähtökohdat, tavoitteet ja ongelmat
Auranen Kari; Leino Tuija
Koronaepidemian mallinnuksen lähtökohdat, tavoitteet ja ongelmat
Auranen Kari
Leino Tuija
Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042823264
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042823264
Tiivistelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehtiin keväällä 2020 matemaattisiin malleihin perustuvia skenaarioita SARS-CoV-2-epidemian kulusta olettamalla, että viruksen tartuttavuuslukuun voidaan vaikuttaa eriasteisilla rajaamistoimilla. Lyhyen aikavälin ennusteita viruksen aiheuttaman sairaanhoidon tarpeesta on tehty maaliskuusta lähtien. Esittelemme viruksen tartuttavuusluvun arviointia ja merkitystä epidemian seurannassa sekä kartoitamme immuniteetin roolia epidemian muokkaajana. Tautitaakan ja sairaanhoidon ennusteet perustuvat tartuntojen ilmaantuvuuden mallintamiseen sekä arvioon yksittäiseen tartuntaan liittyvästä vakavan sairastumisen riskistä. Ajantasainen tieto on tärkeää ja matemaattisilla malleilla on monia käyttötarkoituksia. Puutteellinen ymmärrys SARS-CoV-2:n tuottamasta immuniteetista vaikeuttaa toistaiseksi epidemian kulun ennustamista. Mallien tärkein hyöty on auttaa selvittämään tartuntojen, immuniteetin ja epidemian rajaamistoimien yhteistä dynamiikkaa.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]