Kunnallisen IT-yhteistyön periaatteet –projekti

Abstract

<h1><a>Yhteenveto</a></h1><p>Kunnallisen IT-yhteistyön periaatteet eli KunnIT -projektin tarkoituksena oli selvittää kunnallisen ICT-yhteistyön ti­lanne Suomessa. Selvityksen taustalla on Valtionvarainministeriön vuosina 2014 - 2015 järjestämä koko maan kat­tava ICT-muutostukiohjelma -tutkimus [1], jossa selvitettiin kuntien valmius kuntaliitoksiin ja rakenteellisiin muutoksiin ICT:n osalta. Tutkimuksessa käytetty valtakunnallinen aineisto sekä sitä tukevat haastattelut ja muu materiaali paljastavat kunnallisen ICT-yhteistyön karun tilanteen Suomessa. Vaikka kaikissa kunnissa on sa­manlaiset kehitystarpeet vähäisin paikallisin toimintaympäristön mukanaan tuomin poikkeuksin, yhteistyötä tapahtuu harvoin. Tämä väistämättä nostaa tulevaisuudessa verkostomaisen tekemisen arvoa ja tuo mukanaan mahdollisuuden hyötyä yhteisestä tekemisestä niin resurssi- kuin osaamismielessä.</p><p>Tietohallinto koetaan usein edelleen tukitehtäväksi, jonka tehtävänä on vain ylläpitää olemassa olevia ICT-rat­kaisuja. Tutkimuksessa nousee esille muutama kuntayhteisö, jotka ovat lähteneet aktiivisesti hakemaan uusia toimintatapoja ja samalla hyödyntämään ICT:tä tulevaisuuden voimavarana. Tutkimuksessamme nämä esiin tulleet kuntayhteisöt toimivat Tampereen ja Pohjois-Suomen alueilla, joista erityisesti Tampereen yhteistyö­malli on jo osoittanut toimivuutensa. Yhdessä sovittu ja toteutettu sekä riittävin valtuuksin varustettu ICT-hal­lintotapa edistää yhteisiä asioita kaikkien osallistujien eduksi.</p><p>Tutkimuksessa nousee esille yleisesti kuntien resurssien puute, joka tekee strategisen suunnittelun ja ICT:n ke­hittämisen mahdottomaksi. Samalla nousee esille kaksi isoa kuntaa (Helsinki ja Turku), joissa ICT-henkilöstöä on enemmän kuin yksi henkilö 100:a kunnan palveluksessa olevaa henkilöä kohden. Tämä lukema on hyvä muihin isoihin kuntiin verrattuna ja kertoo kyseisten kuntien panostuksesta ICT:n hyödyntämiseen. Jotta kunta kehit­tyy, tarvitaan hallittua yhteistyötä tietohallinnon ja toimialojen kesken sekä kunnan päättäjien tukea ja ymmär­rystä sekä laaja-alaista näkemystä yli kuntarajojen. Myös kokonaisark­kitehtuurityö on nähty niin mittavana ponnistuksena, että siihen useimmat eivät ole lähteneet. Osalla toimi­joita on kuitenkin kiinnostusta käytän­nönläheiseen kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen. Valtiovallan ohjausta ICT-ratkaisuissa kaivataan, samoin tutkimustukea yliopistojen ja korkeakoulujen toimesta ei kannata unohtaa. </p><p>

</p><p>Kokonaisuutena järjestelmäkenttä on usein hyvin hajanainen ja erityisesti erilaisia hallinnon sovelluksia on suuri määrä. Kun kokonaisarkkitehtuuriosaamista puuttuu, järjestelmähankinnat ovat tyypillisesti pistemäisiä. Tämä lisää myös riskiä toimittajariippuvuudesta. Alueellinen yhteistyö järjestelmien hankkimiseksi koettiin po­sitiiviseksi nimenomaan pienempien kuntien osalta. Samalla esille nousi myös palveluiden tukipalveluiden kes­kittäminen, jolloin esim. ohjelmistojen käyttötukea voitaisiin tarvittaessa saada myös muilta kuntatoimijoilta. Monille kunnille kunnallisen ICT-yhteistyömuodoksi riittäisi keskusteluyhteys ja kokemusten jakaminen muiden kuntien kanssa mutta tutkimuksemme paljastaa suuren tarpeen järjestelmälliseen ja hallittuun kuntien väliseen ICT-yhteistyöhön Suomessa.</p>