Mihin oppilaita ohjataan? Opinto-ohjauksen rationaliteetit peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa

Opinto- ja uraohjaus on noussut poliittiselle agendalle sekä OECD:n kaltaisten ylikansallisten toimijoiden piirissä että suomalaisissa koulutus- ja työvoimapoliittisissa keskusteluissa. Ohjauksen tarvetta on yleisesti perusteltu koulutuksellisten ja työvoiman kohtaantoa ja nuorten sosiaalistumista koskevien ongelmien lukuisuudella. Artikkelissa analysoidaan opinto-ohjaukselle asetettujen sisältöjen ja tavoitteiden perusteluja peruskoulun opetussuunnitelmateksteissä Suomessa. Aineistona toimivat kaikki peruskoulussa käytössä olleet opetussuunnitelman perusteet (5 kpl vuosilta 1970–2014). Lähestymistapamme painottaa kontekstin (peruskoulu) ja ajallisuuden (suomalaisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan periodisointi) merkitystä.

Tarkastelemme peruskoulun opinto-ohjausta hallintana, joka perustuu tietyille moraalisille ja ideologisille perusteille, rationaliteeteille. Analyysimme tulokset osoittavat, että ylikansalliset tietoyhteiskunnan, elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon diskurssit ovat asettaneet oikeutuksen peruskoulussa annettavalle opinto-ohjaukselle sekä muokanneet sen tavoitteiden ja sisältöjen perusteluja koko tarkastelemamme ajan. Analyysimme kuvaa miten Suomessa 1970–1980 -luvuilla muotoutuneet opinto-ohjauksen rationaliteetit ovat saaneet uudenlaisia painotuksia 1990-luvulta alkaen.