Kansainvälisen adoption muutos Suomessa: aiempaa vähemmän lapsia mutta enemmän eriasteisia erityistarpeita

Abstract

Kansainvälisen adoption kautta vuosittain Suomeen tulevien lasten määrä on pienentynyt sadoista lapsista kymmeniin, joista suurin osa on erityistarpeisia. Erityistarpeiden kirjo on laaja ja käsittää esimerkiksi leikkauksella korjattavia rakennepoikkeamia, sydänvikoja, kehitysviivästymiä ja aistiongelmia. Kun vuoden 2012 adoptiolaki rajoitti lasten ja vanhempien ikäeroa, siitä seurasi, että ulkomailta adoptoidaan myös aikaisempaa vanhempia lapsia, jopa kouluikäisiä. Kaikkia lapsia - myös terveitä - yhdistää vähintään yksi hylkäämiskokemus. Jotkut lapset ovat kokeneet useita hylkäämisiä, vaille jäämistä ja kaltoinkohtelua. Tämä tekee kansainväliseen adoptioon tulevista lapsista erityistarpeisia, joten adoptoituja kohtaavalta lääkäriltä vaaditaan erityisosaamista.