Teksti digitaalisen oppimateriaalin elementtinä: Empiirinen tutkimus luettavuuteen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

<p>Usein kuulee valitettavan kuinka vaikeaa ja epämiellyttävää tietokoneen näyttöpäätteeltä on lukea tekstiä. Niinpä moni kertoo joutuvansa tästä syystä tulostamaan kaikki vähänkin pidemmät tekstit lukemista varten. Useimmat sähköiset asiakirjat, lomakkeet, raportit jne. noudattavat taitoltaan edelleenkin tiukasti A4 –muotoa ja -kokoa. Varsinkin digitaalisten oppimateriaalien suunnittelussa tarvittaisiin empiiristä tietoa siitä, millainen merkitys tekstin visuaalisella ilmeellä on luettavuuden kannalta. Tässä tutkimuksessa otetaan ensi askeleet edellä mainitun ongelman parissa. Tutkimuksen kohteeksi päätettiin ottaa mahdollisimman selväpiirteiset ja helposti erotettavat tekstimuotoilut: 1) kirjasinkoko, 2) kirjasimen väri, 3) kirjasintyyppi, 4) palstojen määrä ja 5) palstojen leveys sekä 6) riviväli. Tekstimuotoilujen vaikutusta tutkittiin kuuden oppikirjatekstin perusteella muodostetun monivalintatehtävän avulla. Koehenkilöt (n=222) saivat luettavakseen keskenään eri tavoin muotoiltuja tekstejä. Tuloksia tarkastellessa kiinnitettiin huomiota paitsi siihen, kuinka kauan oikean vastauksen löytämiseen vastaajilta kului keskimäärin aikaa, niin myös oikeiden ja väärien vastausten määrään. Tuloksia tarkesteltiin myös henkilöltä ennen testiä mitattujen hiirenkäyttönopeuden ja havaintonopeuden avulla. Tehtävien visuaalisen ilmeen erojen merkityksen arvioiminen on mahdollista silloin kun voidaan vertailla iältään, koulutukseltaan, sukupuoleltaan ja tietokoneen käyttökokemukseltaan samanlaisten vastaajien tuloksia tilastollisesti.</p><p>Tutkimuksen tehtävät ja ruudulta luettavaksi tarkoitetut tekstit – huolimatta niiden visuaalisesta ilmeestä – osoittautuivat vaikeiksi nuorimmille (perusopetuksen yläluokkalaisille) vastaajille. Erityisen vaikeaa ohjeiden mukainen tehtävien tekeminen oli 12-15 -vuotiaille pojille (2/3 vastauksista hylättiin). Suurin osa hylätyistä vastauksista oli seurausta vastaajan halusta siirtyä eteenpäin testissä perehtymättä lainkaan tehtäviin. Mittarin keräämistä lokitiedoista ilmenee,että useat vastaajat olivat koettaneet arvata vastauksen ”klikkaamalla” jokaista vastausvaihtoehtoa. Vaikka tämä ilmiö saattaakin olla seurausta liian vaativista tehtävistä, voi se olla myös sähköisiin oppimateriaaleihin yleisemmin liittyvä ominaisuus. Joidenkin oppilaiden on selvästi vaikeaa keskittyä monia mahdollisuuksia tarjoaviin oppimateriaaleihin ja vastustaa tämän ”online experienceksi” nimitetyn ”klikkailuvimman” houkutusta.</p><p>”Klikkailuvimman” vaikutusta voidaan vähentää suunnittelemalla sähköiset oppimateriaalit dynaamisiksi ja selailuun kannustaviksi, eikä staattisiksi ja suoraviivaisiksi. Myös sähköisten oppimateriaalien sisältämiin toimintaohjeisiin pitäisi kiinnittää huomiota. Moni tutkimukseemme osallistuneista vastaajista ohitti tekstinä esitetyt toimintaohjeet lukematta niitä lainkaan. Ruudulta lukeminen ei ehkä eroa painetun tekstin lukemisesta kognitiivisena prosessina tarkasteltuna; kumpikin taito kehittyy kokemuksen myötä. Niinpä voidaan olettaa, että ruudulta lukemisen kokevat vaikeaksi lähinnä ne, jotka ovat ylipäätään tottumattomia lukijoita. Toisaalta tietokoneen käyttökokemuksella voi olla merkitystä ruudulta lukemisen kannalta. Tästä syystä tutkimuksessa mitattiin koehenkilöiden tietokoneen käyttörutiinia kolmella eri tavalla: 1) koehenkilöiden oman ilmoituksen perusteella, sekä kehittämämme 2) hiirenkäyttötestin ja 3) havaintotestin avulla. Tuloksista ilmenee, että ”rutinoituneimmat” 10% tietokoneenkäyttäjistä selvisivät mittarin tehtävistä merkittävästi paremmin kuin vähiten tietokonetta käyttäneet 10% koehenkilöistä. Kaikkein kokeneimmat/ rutinoituneimmat tietokoneenkäyttäjät saavuttavat testissä hyviä tuloksia riippumatta siitä, millaisia tekstimuotoiluja heidän luettavakseen annetuissa tekstikatkelmissa oli käytetty. Tietokoneen käyttörutiinin tai kokeneisuuden merkitys testitulosten selittäjänä jäi kuitenkin paljon ennalta arveltua vähäisemmäksi. Niinpä on todettava, että vastaajien ikä selittää tutkimustuloksia paljon kokeneisuutta kattavammin. Tämä tulos antaa olettaa, että tekstien lukemiseen perustuvan sähköisen oppimateriaalin suuntaaminen alle lukioikäisille ei ole mielekästä.</p>