Rytyksen komatiittinen kumuluskompleksi Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä
Kinnunen Jussi
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042719955
Tiivistelmä
Rytyksen komatiittinen kumuluskompleksi Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä
Arkeeinen Tipasjärvi-Kuhmo-Suomussalmi -vihreäkivivyöhyke on syntynyt kehittyvässä riftingsysteemissä.
Näiden vihreäkivivyöhykkeiden stratigrafiset sarjat ovat rinnastettavissa toisiinsa.
Rytyksen hyvin paljastuneella tutkimusalueella Suomussalmen pohjoisosassa on eräs
Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeen tyyppiprofiili, johon kuuluu kolmenlaisia kiviä.
Vanhinta pohjaa edustavat Luoma -ryhmän heterogeeniset happamat, intermediääriset ja
emäksiset laavat, vulkanoklastiset metasedimentit ja/tai tuffit, jotka ovat kerrostuneet kuivalle
maalle tai matalaan veteen. Kiven zirkonista on mitattu U-Pb -ikä 2943 ± 20 Ma.
Suomussalmi -ryhmän Saarikylä -muodostumaan kuuluvat ultramafiset komatiitit ja komatiittiset
basaltit ovat alun perin meren pohjalle purkautuneita laavoja. Komatiittien ja komatiittisten
basalttien purkautuminen on ajoitettu välille 2790 – 2770 Ma.
Nuorinta magmatismia alueella edustaa komatiittien ja komatiittisten basalttien väliin
purkautunut varhaisproterotsooinen, n. 2450 Ma ikäinen gabrojuoni.
Alueella on vallinnut kuusi arkeeista ja kaksi proterotsooista deformaatiovaihetta. Luomaryhmän
metasedimenteissä näkyy D2 -vaihe ja Suomussalmi -ryhmän kivissä D3 -vaihe. Gabro
on syntektoninen D7 -juoni.
Kaikki kivet ovat metamorfoituneet ja muuttuneet. Luoma -ryhmän metavulkaniitit ovat
grauvakoita ja metamorfisia (±kiille)liuskeita. Alun perin peridotiittiset, lähes puhtaasta oliviinista
koostuneet, komatiitit ovat serpentiniittejä ja vuolukiveä, sekä paikoin kloriittikiveä. Komatiitit
ovat voimakkaassa CO2 -metasomatoosissa karbonaattiutuneet ja talkkiintuneet, mihin liittyy
voimakas magnetiitin segregaatio ja mobiloituminen. Muuttumisesta huolimatta varsinkin
länsipuolen paljastumilla on näkyvissä alkuperäisiä reliktejä laavakanavarakenteita, mm.
kromiitti-pyrokseenikerrostuminen ja ”hopper” -oliviini, sekä laaja kirjo pseudomorfisia
kumulusrakenteita. Komatiittiset basaltit ovat vihreäkiviä, joiden joukossa on useita
tyynylaavapaljastumia. Gabrossa plagioklaasi on voimakkaasti serisiittiytynyt ja epidoottiutunut.
Sarvivälke on kloriittiutunut ja koko kivi karbonaattiutunut.
Geokemialtaan Luoma-ryhmän metavulkaniitit ovat happamia-intermediäärisiä ryoliitteja,
dasiitteja ja andesiitteja. Komatiittien MgO -pitoisuus on korkea, keskiarvoltaan 43,15 %, ja ne
ovat geokemiallisesti pääosin adkumulaatteja ja harrisiitteja. Voimakas karbonaattiutuminen on
muuttanut alkuainesuhteita niin, ettei esim. Al2O3/TiO2 –suhteen perusteella voi tehdä
komatiittiluokittelua. Mg -tholeiittiset komatiittiset basaltit ovat komatiittisulan fraktioitumisesta
jääneitä jäännössulia, jotka purkautuivat komatiittien päälle. Basalttinen – Mg -tholeiittinen
gabro on koostumukseltaan samankaltainen komatiittisten basalttien kanssa, mutta
geokemiallisesti silti hyvin erotettavissa. Kloriittikivet/-liuskeet sijoittuvat diagrammeissa lähelle
komatiitteja, mutta ne ovat selvästi Al -rikkampia.
Tutkimusalueelta ja sen näytteistä on otettu runsaasti kuvia, jotka tekstiosuuden lisäksi
julkaistaan hypertekstimuotoisena mukana tulevalla DVD -romilla. DVD:llä ovat myös analyysit
Excel- ja GCDKit -taulukkoina, varsinainen teksti ja sen liitteet pdf -tiedostoina, sekä paljastumat
ja näytteenottopisteet ESRI shapefile -tiedostoina.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]