Jäsenmäärältään suurin kymmenesosa maan seuroista
tavoittaa lähes puolet kaikista seurajäsenistä. Tässä raportissa syvennetään
näkemystä suomalaisesta seuratoiminnasta isojen yli 800 jäsenen seurojen
näkökulmasta.
Työssä hyödynnetään vuonna 2017 maan liikunta- ja
urheiluseuroilta kerättyä määrällistä tutkimusaineistoa, joka koskee vuoden
2016 tilannetta seuroissa. Lisäksi on kerätty haastatteluaineisto 15:stä yli
800 jäsenen seurasta sekä kahdeksalta lajiliittojen ja kaupunkien
ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin
kysymyksiin:
1. Mitkä ovat suuren seuran erot ja erityispiirteet
keskisuuriin ja pieniin seuroihin verrattuna?
2. Mihin suuntaan suurten seurojen arvioidaan
kehittyvän tulevaisuudessa?
3. Kuinka suurten seurojen roolia ja asemaa
arvioidaan ulkoisten asiantuntijoiden näkökulmasta?
4. Mikä rooli ja asema suurilla seuroilla on
liikunta- ja urheilukulttuurissa sekä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa?
Pienempiin seuroihin verrattuna isot seurat
toimivat useammin suurissa kasvavissa kaupungeissa. Suurten seurojen
talousluvut ovat kasvaneet, mutta ulkoisen varainhankinnan osuus
kokonaisuudessa on vähentynyt. Isot seurat ovat hakeneet kehitystä pääosin
palkkatyön ja ammattimaistumisen kautta. Suurten seurojen toiminnassa on
yleistä kehittymisen halu ja kyky, toimintajärjestelmän ja johtamisen
järjestelmällisyys sekä ”yritysmäinen” toimintalogiikka. Suurella seuralla
ulkoinen yhteistyö on aktiivista ja monipuolista. Suurten seurojen
erityishaasteina ovat vapaaehtoisten aktiivisuus sekä toiminnan olosuhteisiin
liittyvät haasteet.
On viitteitä, että tulevaisuudessa isojen seurojen
osuus seuratoiminnan kokonaisvolyymista kasvaa edelleen. Suurille seuroille on
tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa sekä samalla
vahvistaa suurten seurojen roolia ja asemaa yhteiskunnassa.
|
