Koettu vaikuttavuus. Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston toiminta apurahansaajien kertomana.
Heikkilä Suvi
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042717947
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kulttuurille apurahoja jakavien säätiöiden vaikuttavuutta.
Vaikuttavuustutkimuksia on ollut tapana tehdä tilastotiedon avulla. Tilastotiedot
kertovat kuitenkin enemmän säätiön toiminnasta kuin sen vaikutuksista. Säätiön
kulttuurisen vaikuttavuuden sen sijaan tavoittaa kuulemalla kulttuurityöntekijöitä,
jotka ovat olleet tekemisissä tuettujen hankkeiden kanssa. Päätutkimusaineistoni
on 72 Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahansaajan teemahaastattelua.
Väitöskirjassa tutkin, millaisia merkityksiä apurahansaaja liittää apurahaan, sillä
työskentelyyn ja toteutettuun hankkeeseen. Apurahansaajat kertovat omakohtaisista
kokemuksistaan tuen ja hankkeidensa vaikutuksista sekä tuen tarpeesta.
Haastatteluaineiston aineistolähtöinen analyysi paljastaa samalla, millaisia indikaattoreita
haastateltavat itse käyttävät puhuessaan säätiön ja apurahojen vaikuttavuudesta.
Tutkimus tarjoaa näin työkaluja kulttuuria tukevien säätiöiden omien
vaikuttavuusindikaattorien ja strategioiden laadintaan. Lisäksi se syventää tietoa
säätiöiden toimintakentästä ja vaikutusmahdollisuuksista yleisesti. Tutkimus soveltuu
apuvälineeksi tekemään päätöksenteosta yhä tietoisempaa vaikuttamista.
Säätiön vaikuttavuutta voi lisätä muun muassa parantamalla saavutettavuutta
etenkin panostamalla tiedotukseen ja jalkautumalla kentälle. Selkeä proRiloituminen
ja riittävät apurahat auttavat apurahansaajia. Säätiön on hyvä myös aktiivisesti
pohtia oman kulttuuritoiminnan tarvetta ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä
parantamaan apurahataiteilijoiden ja -tieteilijöiden asemaa.
Säätiötoimijoiden olisi hyvä tiedostaa vastuunsa kulttuuripoliittisina suunnannäyttäjinä.
Apurahat ovat paitsi tukipäätöksiä myös viesti: viesti tekijälle, että hänen
toimintaansa arvostetaan sekä viesti yleisölle ja muille päättäjille siitä, mitä
kulttuuria säätiön hoitokunta pitää arvokkaana.
Apurahat ovat olleet haastateltavien hankkeille elintärkeitä. Suurin osa hankkeista
ei olisi toteutunut ilman apurahaa. Tämä johtuu paitsi konkreettisesta tarpeesta
myös henkisestä kannustuksesta ja velvollisuudentunteesta. Kielteinen apurahapäätös
koetaan lannistavana ja merkkinä siitä, ettei hanke ole toteuttamisen arvoinen.
Apuraha mahdollistaa ammatinharjoittamisen, unelmien toteuttamisen ja
tuo iloa tekijöille, osallistujille ja yleisölle. Monien positiivisten vaikutusten lisäksi
apurahalla toimiminen koetaan muun muassa stressaavana, epävarmana ja työläänä.
Asiasanat: säätiöt, kolmas sektori, kulttuurin tukeminen, kulttuurinen vaikuttavuus,
vaikutukset, vaikuttavuustutkimus, apurahat, kokemukset, kokemuksen tutkimus,
kulttuuriperintö, kulttuuripolitiikka, kulttuuritoiminta, haastattelut,
Grounded Theory, Suomen Kulttuurirahasto, Satakunnan rahasto.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]