”Kauhee tämmönen niinku oma hierarkkinen maailmansa” : Kaveriryhmät koulun sosiaalisella kentällä
Pusa, Aino (2022-09-27)
”Kauhee tämmönen niinku oma hierarkkinen maailmansa” : Kaveriryhmät koulun sosiaalisella kentällä
(27.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763491
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763491
Tiivistelmä
Tässä laadullisen sosiologien kentälle sijoittuvassa tutkielmassa on tarkasteltu kaveriryhmiä ja niiden rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa (perus)kouluympäristössä. Tutkimuksella vastataan kysymyksiin siitä, miten ryhmät ovat rakentuneet, millaiset on niiden väliset suhteet koulun sosiaalisella kentällä ja millaisilla ominaisuuksilla ja pääomilla kentällä kilpaillaan. Tarkastelussa on nuorten kokemukset kouluajasta 2000-luvun koulumaailmasta.
Aineistona työssä on käytetty kuutta, 2000-luvulla syntyneen, haastatteluhetkellä yliopistossa vuoden tai kaksi opiskelleen, nuoren haastattelua. Haastattelut olivat väljästi strukturoituja temaattisia kertomushaastatteluita. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena linssinä työssä on käytetty Pierre Bourdieun kenttäteoriaa ja aikaisemmasta koulun kentälle sijoittuvasta tutkimuksesta nousevaa käsitteistöä.
Analyysin perusteella tulokset on jaettu kolmeen osaan, ryhmien rakentumiseen, ryhmien välisiin suhteisiin ja henkilöön kiinnittyviin ominaisuuksiin. Ryhmien rakentumisen osalta oleellisia tekijöitä oli koulun virallisen tason rooli, yhteiset kiinnostuksen kohteet ja harrastukset. Toisaalta ryhmät rakentuivat myös nimeämisten kautta sekä niitä saatettiin vahvistaa tai niille löytää korvaajia koulun ulkopuolelta. Ryhmien väliset suhteet puolestaan muodostuivat hierarkian, suosion ja ryhmien pääsykriteerien kautta. Näihin kytkeytyviä henkilökohtaisia tai yksilöön kiinnittyviä ominaisuuksia puolestaan oli koulumenestys, ulkonäkö, näkyvyys sekä sukupuoli ja seurustelu.
Tulokset loivat yleiskuvaa suomalaisen koulun sosiaalisesta kentästä. Jokaisessa koulussa vallitsee omalaisensa sosiaalinen maailma. Löydettävissä oli kuitenkin yhdistäviä tekijöitä, siinä millaiset yleistason tekijät vaikuttivat ryhmien muodostumiseen ja olemassaoloon. Näiden koulun sosiaalisen kentän rakentumiseen vaikuttavien tekijöiden huomioiminen on tärkeää myös koulun virallisen tason toiminnassa.
Aineistona työssä on käytetty kuutta, 2000-luvulla syntyneen, haastatteluhetkellä yliopistossa vuoden tai kaksi opiskelleen, nuoren haastattelua. Haastattelut olivat väljästi strukturoituja temaattisia kertomushaastatteluita. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena linssinä työssä on käytetty Pierre Bourdieun kenttäteoriaa ja aikaisemmasta koulun kentälle sijoittuvasta tutkimuksesta nousevaa käsitteistöä.
Analyysin perusteella tulokset on jaettu kolmeen osaan, ryhmien rakentumiseen, ryhmien välisiin suhteisiin ja henkilöön kiinnittyviin ominaisuuksiin. Ryhmien rakentumisen osalta oleellisia tekijöitä oli koulun virallisen tason rooli, yhteiset kiinnostuksen kohteet ja harrastukset. Toisaalta ryhmät rakentuivat myös nimeämisten kautta sekä niitä saatettiin vahvistaa tai niille löytää korvaajia koulun ulkopuolelta. Ryhmien väliset suhteet puolestaan muodostuivat hierarkian, suosion ja ryhmien pääsykriteerien kautta. Näihin kytkeytyviä henkilökohtaisia tai yksilöön kiinnittyviä ominaisuuksia puolestaan oli koulumenestys, ulkonäkö, näkyvyys sekä sukupuoli ja seurustelu.
Tulokset loivat yleiskuvaa suomalaisen koulun sosiaalisesta kentästä. Jokaisessa koulussa vallitsee omalaisensa sosiaalinen maailma. Löydettävissä oli kuitenkin yhdistäviä tekijöitä, siinä millaiset yleistason tekijät vaikuttivat ryhmien muodostumiseen ja olemassaoloon. Näiden koulun sosiaalisen kentän rakentumiseen vaikuttavien tekijöiden huomioiminen on tärkeää myös koulun virallisen tason toiminnassa.