Digitalisaation vaikutus strategisen päätöksenteon kognitiivisiin yksinkertaistusprosesseihin
Salmi, Jukka (2022-10-13)
Digitalisaation vaikutus strategisen päätöksenteon kognitiivisiin yksinkertaistusprosesseihin
(13.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110264125
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110264125
Tiivistelmä
Digitalisaatio on tänä päivänä läsnä kaikkialla. Sen vaikutukset näkyvät niin arki- kuin liike-elämässäkin. Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia käytetään helpottamaan ja tukemaan erilaisia tilanteita, joihin muuten saattaisi kulua rajallisia resursseja huomattavasti enemmän.
Digitalisaatio voi näyttäytyä strategisessa päätöksenteossa muun muassa eri teknologioiden kautta, joiden avulla voidaan esimerkiksi kerätä, jalostaa ja analysoida dataa päätöksenteon tueksi. Se voi olla myös strategista päätöksentekoa ohjaava laajempi ilmiö, johon ollaan organisaatioissa halukkaita panostamaan. Strategisen päätöksenteon yhteydessä havaittavista kognitiivisista yksinkertaistusprosesseista on tehty tutkimuksia ennen 2000-lukua, mutta määrä on ollut vähenemään päin. Etenkin digitalisaation merkitystä tässä yhteydessä on tutkittu varsin niukasti, mikä on mielenkiintoista, sillä digitalisaatio on muovannut organisaatioiden liiketoimintamalleja ja sisäisiä prosesseja huomattavasti viime vuosina, jopa vuosikymmeninä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella digitalisaatiota, strategista päätöksentekoa ja kognitiivisia yksinkertaistusprosesseja yhdessä ja kasvattaa ymmärrystä siitä, kuinka digitalisaatio näyttäytyy strategisessa päätöksenteossa ilmenevien kognitiivisten yksinkertaistusprosessien syntymisessä. Aiemmissa tutkimuksissa erilaisia kognitiivisten yksinkertaistusprosessien muotoja on tunnistettu useita kymmeniä, mutta tässä tutkimuksessa tarkastelun alle otetaan ainoastaan keskeisimpiä strategisessa päätöksenteossa havaittuja yksinkertaistusprosessien muotoja. Tarkoituksena on lisäksi selvittää sitä, miten digitalisaatio ja strateginen päätöksenteko mielletään organisaatioissa.
Tutkimus on laadullinen pohjautuen metodologisesti toiminta-analyyttiseen tutkimusotteeseen, jotta tutkittavasta ilmiöstä saadaan mahdollisimman syvällinen ymmärrys. Tutkimusaineisto kerätään teemahaastatteluin. Haastateltavia on neljä ja jokainen heistä edustaa eri organisaatiota.
Empiirisen tutkimusaineiston avulla voidaan havaita, että digitalisaatio mielletään organisaatioissa positiivisena ja tehokkuutta lisäävänä elementtinä, joka vaikuttaa niin sisäisiin prosesseihin kuin uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Strateginen päätöksenteko nähtiin pääosin strategian muotoilun kautta eikä sen koettu toteuttavan tiettyä prosessivaiheistusta. Digitalisaation havaittiin vaikuttaneen jo aiemmin tunnistettujen kognitiivisten yksinkertaistusprosessien ilmenemiseen strategisessa päätöksenteossa. Tämä näkyy muun muassa digitalisaatioteeman korostumisena organisaatioiden strategisessa päätöksenteossa kuin myös digitaalisten teknologioiden käytön yleistymisenä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa päätöksentekoa sivuraiteille. Lisäksi havaittiin kaksi yksinkertaistusprosessia, joita aiemmassa kirjallisuudessa ei olla dokumentoitu. Nämä kantavat nimiä nopeusharha ja hitausharha. Nopeusharhassa strategisia päätöksiä halutaan tehdä tarpeettoman nopeasti. Digitalisaatio saattaa lisätä harhan syntymahdollisuutta, sillä esimerkiksi teknologinen kehitys on ollut vauhdikasta. Hitausharhassa tätä nopeaa kehitystä sen sijaan aliarvioidaan, jolloin ajallisia ja rahallisia resursseja saatetaan allokoida sellaisen tulevaisuudentilan tavoittelemiseen, joka toteutuessaan on jo jäänyt kilpailussa jälkeen.
Digitalisaatio voi näyttäytyä strategisessa päätöksenteossa muun muassa eri teknologioiden kautta, joiden avulla voidaan esimerkiksi kerätä, jalostaa ja analysoida dataa päätöksenteon tueksi. Se voi olla myös strategista päätöksentekoa ohjaava laajempi ilmiö, johon ollaan organisaatioissa halukkaita panostamaan. Strategisen päätöksenteon yhteydessä havaittavista kognitiivisista yksinkertaistusprosesseista on tehty tutkimuksia ennen 2000-lukua, mutta määrä on ollut vähenemään päin. Etenkin digitalisaation merkitystä tässä yhteydessä on tutkittu varsin niukasti, mikä on mielenkiintoista, sillä digitalisaatio on muovannut organisaatioiden liiketoimintamalleja ja sisäisiä prosesseja huomattavasti viime vuosina, jopa vuosikymmeninä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella digitalisaatiota, strategista päätöksentekoa ja kognitiivisia yksinkertaistusprosesseja yhdessä ja kasvattaa ymmärrystä siitä, kuinka digitalisaatio näyttäytyy strategisessa päätöksenteossa ilmenevien kognitiivisten yksinkertaistusprosessien syntymisessä. Aiemmissa tutkimuksissa erilaisia kognitiivisten yksinkertaistusprosessien muotoja on tunnistettu useita kymmeniä, mutta tässä tutkimuksessa tarkastelun alle otetaan ainoastaan keskeisimpiä strategisessa päätöksenteossa havaittuja yksinkertaistusprosessien muotoja. Tarkoituksena on lisäksi selvittää sitä, miten digitalisaatio ja strateginen päätöksenteko mielletään organisaatioissa.
Tutkimus on laadullinen pohjautuen metodologisesti toiminta-analyyttiseen tutkimusotteeseen, jotta tutkittavasta ilmiöstä saadaan mahdollisimman syvällinen ymmärrys. Tutkimusaineisto kerätään teemahaastatteluin. Haastateltavia on neljä ja jokainen heistä edustaa eri organisaatiota.
Empiirisen tutkimusaineiston avulla voidaan havaita, että digitalisaatio mielletään organisaatioissa positiivisena ja tehokkuutta lisäävänä elementtinä, joka vaikuttaa niin sisäisiin prosesseihin kuin uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Strateginen päätöksenteko nähtiin pääosin strategian muotoilun kautta eikä sen koettu toteuttavan tiettyä prosessivaiheistusta. Digitalisaation havaittiin vaikuttaneen jo aiemmin tunnistettujen kognitiivisten yksinkertaistusprosessien ilmenemiseen strategisessa päätöksenteossa. Tämä näkyy muun muassa digitalisaatioteeman korostumisena organisaatioiden strategisessa päätöksenteossa kuin myös digitaalisten teknologioiden käytön yleistymisenä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa päätöksentekoa sivuraiteille. Lisäksi havaittiin kaksi yksinkertaistusprosessia, joita aiemmassa kirjallisuudessa ei olla dokumentoitu. Nämä kantavat nimiä nopeusharha ja hitausharha. Nopeusharhassa strategisia päätöksiä halutaan tehdä tarpeettoman nopeasti. Digitalisaatio saattaa lisätä harhan syntymahdollisuutta, sillä esimerkiksi teknologinen kehitys on ollut vauhdikasta. Hitausharhassa tätä nopeaa kehitystä sen sijaan aliarvioidaan, jolloin ajallisia ja rahallisia resursseja saatetaan allokoida sellaisen tulevaisuudentilan tavoittelemiseen, joka toteutuessaan on jo jäänyt kilpailussa jälkeen.