Mitä ammattimaisempi, sen parempi? : Seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia urheiluseuratoiminnan ammattimaistumisesta ja vapaaehtoistyön merkityksestä joukkuevoimisteluseuroissa
Raiskinmäki, Aino (2022-10-10)
Mitä ammattimaisempi, sen parempi? : Seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia urheiluseuratoiminnan ammattimaistumisesta ja vapaaehtoistyön merkityksestä joukkuevoimisteluseuroissa
(10.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110264345
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110264345
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvataan urheiluseuratoiminnan ammattimaistumista sekä vapaaehtoistyön murrosta suomalaisissa joukkuevoimisteluseuroissa. Tavoitteena on selvittää urheiluseuratoimintaa ohjaavia arvoja sekä toimijoiden omaa työtä motivoivia tekijöitä. Tutkielma vertailee seuroissa toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia ja näkemyksiä vapaaehtoistyön muutoksista ja sen merkityksestä joukkuevoimisteluseuroissa. Liikunta, urheilu ja vapaa-ajan viettäminen ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, joten tutkimus on ajankohtainen. Muuttuvassa yhteiskunnassa urheiluseuratoiminta voi tarjota alustan tehdä merkityksellistä työtä ja saada sen kautta sosiaalista pääomaa.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on käytetty sosiaalisen pääoman teoriaa. Vapaaehtoistyössä korostuvat sosiaaliset verkostot ja niistä saatava hyöty sekä pyyteetön, altruistinen työ. Tutkimusta on taustoitettu myös suomalaisen urheiluseuratoiminnan ja liikuntakulttuurin muutoksen tarkastelulla. Harrastelusta on siirrytty kohti ammattimaisempaa ja yritysmäistä seuratoimintaa.
Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin neljää joukkuevoimisteluseurassa toimivaa seuratyöntekijää sekä neljää vapaaehtoista. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin avulla on muodostettu kuva seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksista oman urheiluseuran ammattimaistumiskehitykseen sekä vapaaehtoistyössä tapahtuneisiin muutoksiin liittyen. Analyysin kautta urheiluseuroille on mahdollista tuoda lisää tietoa esimerkiksi vapaaehtoisten rekrytoimisen ja seuratoimijoiden yhteistyön parantamiseksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ammattimaistuminen nähdään joukkuevoimisteluseuroissa positiivisena kehityslinjana. Ammattimaistumisen avulla pystytään takaamaan esimerkiksi paremmat ja vastuullisemmat harjoitusolosuhteet voimistelijoille. Voimistelijoiden vanhemmat tulevat yleensä mukaan vapaaehtoiseen seuratoimintaan lasten harrastuksen kautta ja valmennus tapahtuu vapaaehtoisuuden sijaan palkka- tai palkkiopohjaisesti. Yhteisöllisyys nähdään kuitenkin edelleen urheiluseuratoiminnan perustana. Nykymuotoisen seuratoiminnan nähdään tarvitsevan sekä vapaaehtoisia että palkattuja työntekijöitä ja tämän tutkimuksen mukaan toimijat arvostavat toisiaan. Joukkuevoimistelun ammattimaistumiskehitykseen liittyy erityispiirteitä, koska laji on kansainvälisesti vertailtuna marginaalinen.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on käytetty sosiaalisen pääoman teoriaa. Vapaaehtoistyössä korostuvat sosiaaliset verkostot ja niistä saatava hyöty sekä pyyteetön, altruistinen työ. Tutkimusta on taustoitettu myös suomalaisen urheiluseuratoiminnan ja liikuntakulttuurin muutoksen tarkastelulla. Harrastelusta on siirrytty kohti ammattimaisempaa ja yritysmäistä seuratoimintaa.
Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin neljää joukkuevoimisteluseurassa toimivaa seuratyöntekijää sekä neljää vapaaehtoista. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin avulla on muodostettu kuva seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksista oman urheiluseuran ammattimaistumiskehitykseen sekä vapaaehtoistyössä tapahtuneisiin muutoksiin liittyen. Analyysin kautta urheiluseuroille on mahdollista tuoda lisää tietoa esimerkiksi vapaaehtoisten rekrytoimisen ja seuratoimijoiden yhteistyön parantamiseksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ammattimaistuminen nähdään joukkuevoimisteluseuroissa positiivisena kehityslinjana. Ammattimaistumisen avulla pystytään takaamaan esimerkiksi paremmat ja vastuullisemmat harjoitusolosuhteet voimistelijoille. Voimistelijoiden vanhemmat tulevat yleensä mukaan vapaaehtoiseen seuratoimintaan lasten harrastuksen kautta ja valmennus tapahtuu vapaaehtoisuuden sijaan palkka- tai palkkiopohjaisesti. Yhteisöllisyys nähdään kuitenkin edelleen urheiluseuratoiminnan perustana. Nykymuotoisen seuratoiminnan nähdään tarvitsevan sekä vapaaehtoisia että palkattuja työntekijöitä ja tämän tutkimuksen mukaan toimijat arvostavat toisiaan. Joukkuevoimistelun ammattimaistumiskehitykseen liittyy erityispiirteitä, koska laji on kansainvälisesti vertailtuna marginaalinen.