Z-sukupolven asenteet sijoittamista kohtaan : Sosiaalisen median markkinointiviestinnän vaikutus nuorten sijoituspäätöksiin
Katajisto, Fanni (2022-10-06)
Z-sukupolven asenteet sijoittamista kohtaan : Sosiaalisen median markkinointiviestinnän vaikutus nuorten sijoituspäätöksiin
(06.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110764782
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110764782
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on perehtyä siihen, mitkä tekijät vaikuttavat Z-sukupolven asenteisiin sijoittamista kohtaan. Aiempi tutkimus on keskittynyt sijoittamiseen ilmiönä, mutta esimerkiksi sosiaalisen median vaikutusta ei ole laajemmin tutkittu. Z-sukupolven edustajilla on ajallisesti monia vuosia aikaa sijoittaa ja kerryttää sitä kautta omaisuuttaan.
Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi kaksikymmentäneljä kysymystä kolmesta eri teemasta. Tutkimus keskittyi 18–25-vuotiaisiin Z-sukupolven edustajiin, jotka olivat jo sijoittaneet. Kyselyyn vastasi yhteensä 130 Z-sukupolven edustajaa eri puolelta Suomea. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, ja sitä analysoitiin erilaisin tilastollisin menetelmin. Sukupuolten välistä eroa keskiarvoissa testattiin esimerkiksi kahden otoksen t-testein ja ristiintaulukoinnilla. Iän yhteyttä taas tutkittiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimilla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Z-sukupolvi suhtautuu myönteisesti taloudenhallintaan ja aikoo jatkaa sijoittamisesta myös tulevaisuudessa. Z-sukupolvi hyödyntää monipuolisesti erilaisia kanavia sijoitusinformaation etsimiseen eikä sosiaalisella medialla ole kaikkien Z-sukupolven edustajien sijoituspäätöksissä ratkaisevaa merkitystä. Tutkimuksesta selviää myös, että lähipiirin apua hyödynnetään sijoituspäätöksissä eniten, ja että Z-sukupolven suosituimpia sijoituskohteita ovat rahastot ja osakkeet. Suosituin sijoitusaika on 3–4 vuotta.
Tulokset osoittivat, että sukupuolten välillä on suuria eroja sijoitusinformaation etsimisessä ja sijoituspäätöksissä. Tutkimuksen mukaan miehet hyödyntävät enemmän perinteisempiä lähteitä, kuten pankkien sijoitusneuvontaa ja lähipiirin neuvoja, kun taas naiset luottavat miehiä enemmän sosiaalisen median sijoitussisältöön. Iällä havaittiin olevan vain heikkoa korrelaatiota eli erot eri ikäisten välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että sosiaalinen media ei tällä hetkellä vaikuta kaikilla sijoitustiedon etsintään tai -päätöksiin. Sosiaalisella medialla voi siis olla paljon potentiaalia olla tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa Z-sukupolven sijoitusinformaation lähteenä.
Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi kaksikymmentäneljä kysymystä kolmesta eri teemasta. Tutkimus keskittyi 18–25-vuotiaisiin Z-sukupolven edustajiin, jotka olivat jo sijoittaneet. Kyselyyn vastasi yhteensä 130 Z-sukupolven edustajaa eri puolelta Suomea. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, ja sitä analysoitiin erilaisin tilastollisin menetelmin. Sukupuolten välistä eroa keskiarvoissa testattiin esimerkiksi kahden otoksen t-testein ja ristiintaulukoinnilla. Iän yhteyttä taas tutkittiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimilla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että Z-sukupolvi suhtautuu myönteisesti taloudenhallintaan ja aikoo jatkaa sijoittamisesta myös tulevaisuudessa. Z-sukupolvi hyödyntää monipuolisesti erilaisia kanavia sijoitusinformaation etsimiseen eikä sosiaalisella medialla ole kaikkien Z-sukupolven edustajien sijoituspäätöksissä ratkaisevaa merkitystä. Tutkimuksesta selviää myös, että lähipiirin apua hyödynnetään sijoituspäätöksissä eniten, ja että Z-sukupolven suosituimpia sijoituskohteita ovat rahastot ja osakkeet. Suosituin sijoitusaika on 3–4 vuotta.
Tulokset osoittivat, että sukupuolten välillä on suuria eroja sijoitusinformaation etsimisessä ja sijoituspäätöksissä. Tutkimuksen mukaan miehet hyödyntävät enemmän perinteisempiä lähteitä, kuten pankkien sijoitusneuvontaa ja lähipiirin neuvoja, kun taas naiset luottavat miehiä enemmän sosiaalisen median sijoitussisältöön. Iällä havaittiin olevan vain heikkoa korrelaatiota eli erot eri ikäisten välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että sosiaalinen media ei tällä hetkellä vaikuta kaikilla sijoitustiedon etsintään tai -päätöksiin. Sosiaalisella medialla voi siis olla paljon potentiaalia olla tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa Z-sukupolven sijoitusinformaation lähteenä.