Suomen alamaiset Nevan rannoilla : Pietarinsuomalaisten integraatio kaupunkiyhteisöön 1900-1914
Zelenkin, Leonid (2022-11-05)
Suomen alamaiset Nevan rannoilla : Pietarinsuomalaisten integraatio kaupunkiyhteisöön 1900-1914
(05.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111665792
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111665792
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani 1900-luvun alun pietarinsuomalaisten integraatiota kolmesta näkökulmasta: asumisen, työn sekä sivistys- ja vapaa-ajantoiminnan kautta. Tutkin pietarinsuomalaisten elämään vaikuttaneita olosuhteita näillä kolmella elämänalueella ja heidän kokemuksiaan elämänoloista Pietarissa. Tässä muistitietohistoriallisessa tutkimuksessa tavoitellaan pietarinsuomalaisten omia menneisyyden tulkintoja. Tärkein käytetyistä alkuperäislähteistä on Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan arkistoon kuuluva Pietarin suomalaisten muistitietokokoelma.
Oliko pietarinsuomalaisten kohdalla kyse integraatiosta vai assimilaatiosta? Säilyikö suomalainen kansallisidentiteetti, vai sulautuivatko suomalaiset enemmistökulttuuriin? Mitä onnistunut integraatio merkitsi suomalaisten identiteetille? Entä kumpaan suuntaan kannustivat sen ajan taloudelliset, sosiaaliset ja juridiset olosuhteet, jotka ilmenivät asumisen, työn ja sivistystoiminnan kautta?
Pietarin suomalaisyhteisöstä 1900-luvun alussa tiedetään, että sillä oli pitkä historia kaupungissa. Yleinen käsitys on, että Pietariin muutettiin paremman palkkatason perässä. Suomesta käsin katsottuna muutto Pietariin nähtiin kuin muuttona ulkomaille, vaikka pysyttiinkin edelleen saman keisarikunnan rajojen sisäpuolella. Näillä olosuhteilla oli merkitystä, koska kun ei tiedetty Pietarista mitään, ei myöskään tiedetty paljoakaan suomalaisten oloista siellä. Samaan aikaan 1900-luvun alkua leimasivat toisen sortokauden aika ja Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteiden kiristyminen äärimmilleen.
Tutkimus on osoittanut, että pietarinsuomalaiset muistelevat elämäänsä 1900-luvun alun Pietarissa positiivisessa valossa. Suomalaisen yhteisön jäsenet elivät taloudellisesti keskimääräistä parempaa elämää, ja heillä oli hyvä maine Pietarin työmarkkinoilla sekä erilaisia juridisia privilegioita. Pietarinsuomalaisilla oli oma kirkko ja koululaitos, mikä tuki suomalaisen identiteetin säilymistä. Suomen läheisyyden vuoksi yhteydet kotimaahan säilyivät ja näkyivät vaikutteina kulttuurielämässä, minkä lisäksi monet ottivat innolla osaa venäläiseen rikkaaseen sivistyselämään.
Oliko pietarinsuomalaisten kohdalla kyse integraatiosta vai assimilaatiosta? Säilyikö suomalainen kansallisidentiteetti, vai sulautuivatko suomalaiset enemmistökulttuuriin? Mitä onnistunut integraatio merkitsi suomalaisten identiteetille? Entä kumpaan suuntaan kannustivat sen ajan taloudelliset, sosiaaliset ja juridiset olosuhteet, jotka ilmenivät asumisen, työn ja sivistystoiminnan kautta?
Pietarin suomalaisyhteisöstä 1900-luvun alussa tiedetään, että sillä oli pitkä historia kaupungissa. Yleinen käsitys on, että Pietariin muutettiin paremman palkkatason perässä. Suomesta käsin katsottuna muutto Pietariin nähtiin kuin muuttona ulkomaille, vaikka pysyttiinkin edelleen saman keisarikunnan rajojen sisäpuolella. Näillä olosuhteilla oli merkitystä, koska kun ei tiedetty Pietarista mitään, ei myöskään tiedetty paljoakaan suomalaisten oloista siellä. Samaan aikaan 1900-luvun alkua leimasivat toisen sortokauden aika ja Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän suhteiden kiristyminen äärimmilleen.
Tutkimus on osoittanut, että pietarinsuomalaiset muistelevat elämäänsä 1900-luvun alun Pietarissa positiivisessa valossa. Suomalaisen yhteisön jäsenet elivät taloudellisesti keskimääräistä parempaa elämää, ja heillä oli hyvä maine Pietarin työmarkkinoilla sekä erilaisia juridisia privilegioita. Pietarinsuomalaisilla oli oma kirkko ja koululaitos, mikä tuki suomalaisen identiteetin säilymistä. Suomen läheisyyden vuoksi yhteydet kotimaahan säilyivät ja näkyivät vaikutteina kulttuurielämässä, minkä lisäksi monet ottivat innolla osaa venäläiseen rikkaaseen sivistyselämään.