Kouluikäisten autismikirjon lasten kokema kiusaaminen koulussa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa vanhempien arvioimana
Horn, Rasmus (2022-11-06)
Kouluikäisten autismikirjon lasten kokema kiusaaminen koulussa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa vanhempien arvioimana
(06.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112567106
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112567106
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään missä määrin kouluikäiset autismikirjon lapset kokevat kiusaamista koulussa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään minkälaista kiusaamista he kokevat. Tutkimuksessa vertaillaan erilaisissa oppimisympäristöissä koettua kiusaamista ja tavoitteena on selvittää, kenen toimesta kiusaamiseen puututaan sekä millainen vaikutus puuttumisella on kiusaamiseen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Kysely suunnattiin autismikirjon lasten vanhemmille ja huoltajille. Tutkimukseen osallistui yhteensä 59 autismikirjon lapsen vanhempaa ja huoltajaa. Kysely jaettiin Autismiliiton Facebook-sivuilla sekä Erityislasten vanhemmat ja läheiset -Facebook-ryhmässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2022. Aineistoa käsiteltiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmalla. Autismikirjon lasten kokemaa kiusaamista tutkittiin summamuuttujia käyttäen. Autismikirjon lasten kokeman kiusaamisen yhteyksiä taustamuuttujiin tutkittiin khiin neliö -testin, Pearsonin korrelaatio kertoimen sekä ristiintaulukoinnin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että autismikirjon lapsista enemmistö oli kokenut kiusaamista viimeisen vuoden aikana. Kiusaamista oli koettu useammin koulussa kuin vapaa-ajalla tai sosiaalisessa mediassa. Tulokset osoittavat, että autismikirjon lapset kokivat enemmän hiljaista ja sanallista kiusaamista kuin fyysistä kiusaamista. Hiljainen ja sanallinen kiusaaminen oli yleisempää kuin fyysinen kiusaaminen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisessa mediassa kiusaamista oli koettu vähiten. Kiusaamisen erilaisilla muodoilla oli tilastollisesti merkitsevät yhteydet toisiinsa. Koettu kiusaaminen lisäsi todennäköisyyttä kokea myös toisenlaista kiusaamista.
Yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmiä vertaillessa tutkimus osoitti, että kiusaamista oli kokenut lähes yhtä suuri osuus molemmista joukoista. Kuitenkin yleisopetuksen ryhmissä kiusaamista oli tutkimuksen mukaan koettu enemmän. Tulokset osoittivat, että etäopetuksen aikana kiusaamista oli koettu vähemmän kuin kontaktiopetuksessa. Kiusaamisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys luokka-asteeseen, ja kiusaamista oli enemmän alakoulussa kuin yläkoulussa. Kiusaamiseen puututtiin useimmin kiusatun puolelta kuin kiusaajan puolelta. Autismikirjon lasten vanhemmat eivät juuri kokeneet kiusaamiseen puuttumisen vaikuttavan kiusaamisen lisääntymiseen tai vähenemiseen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Kysely suunnattiin autismikirjon lasten vanhemmille ja huoltajille. Tutkimukseen osallistui yhteensä 59 autismikirjon lapsen vanhempaa ja huoltajaa. Kysely jaettiin Autismiliiton Facebook-sivuilla sekä Erityislasten vanhemmat ja läheiset -Facebook-ryhmässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2022. Aineistoa käsiteltiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmalla. Autismikirjon lasten kokemaa kiusaamista tutkittiin summamuuttujia käyttäen. Autismikirjon lasten kokeman kiusaamisen yhteyksiä taustamuuttujiin tutkittiin khiin neliö -testin, Pearsonin korrelaatio kertoimen sekä ristiintaulukoinnin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että autismikirjon lapsista enemmistö oli kokenut kiusaamista viimeisen vuoden aikana. Kiusaamista oli koettu useammin koulussa kuin vapaa-ajalla tai sosiaalisessa mediassa. Tulokset osoittavat, että autismikirjon lapset kokivat enemmän hiljaista ja sanallista kiusaamista kuin fyysistä kiusaamista. Hiljainen ja sanallinen kiusaaminen oli yleisempää kuin fyysinen kiusaaminen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisessa mediassa kiusaamista oli koettu vähiten. Kiusaamisen erilaisilla muodoilla oli tilastollisesti merkitsevät yhteydet toisiinsa. Koettu kiusaaminen lisäsi todennäköisyyttä kokea myös toisenlaista kiusaamista.
Yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmiä vertaillessa tutkimus osoitti, että kiusaamista oli kokenut lähes yhtä suuri osuus molemmista joukoista. Kuitenkin yleisopetuksen ryhmissä kiusaamista oli tutkimuksen mukaan koettu enemmän. Tulokset osoittivat, että etäopetuksen aikana kiusaamista oli koettu vähemmän kuin kontaktiopetuksessa. Kiusaamisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys luokka-asteeseen, ja kiusaamista oli enemmän alakoulussa kuin yläkoulussa. Kiusaamiseen puututtiin useimmin kiusatun puolelta kuin kiusaajan puolelta. Autismikirjon lasten vanhemmat eivät juuri kokeneet kiusaamiseen puuttumisen vaikuttavan kiusaamisen lisääntymiseen tai vähenemiseen.