Paikkaan kuuluminen : Näkökulmana tunteet, tuntemukset ja tunnelmat
Salo, Inka (2022-10-13)
Paikkaan kuuluminen : Näkökulmana tunteet, tuntemukset ja tunnelmat
(13.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112567094
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112567094
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on paikkaan kuuluminen - tarkemmin sanottuna ihmisen paikkakokemuksen yhteydessä kokema positiivinen kuulumisen tunne, jota käsittelen termillä kuuluminen. Lähestyn kuulumisen kokemusta tarkastelemalla sitä ensin tunteena ja seuraavassa vaiheessa affektiivisen ulottuvuuden kautta affektina. Pyrin tutkimuksessani tarkastelemaan, miten tunteet, tuntemukset ja tunnelmat yhtenä kokonaisuutena vaikuttavat kuulumiseen ilmenemiseen ja sen muodostumiseen.
Kuuluminen tarkoittaa yhteyden luomista, positiivista paikkaan kiinnittymistä. Positiiviset kuulumisen kokemukset edes auttavat paitsi vastuun ottamista omasta lähiympäristöstä ja ympäristön säilymisestä, vaikuttavat välillisesti myös takaisin itseemme ja omaan hyvinvointiimme Kyse on ilmiöstä, jolla on laaja-alaista vaikutusta aina kaupungin ilmapiiriin ja päätöksentekoon asti, ja jota on myös tutkittu hyvin moninaisista näkökulmista. Tässä tutkimuksessa tarkastelen kuulumisen ilmiötä maisemantutkimuksen näkökulmasta teoreettisena tutkimuksena. Tutkijana minua kiinnostaa erityisesti, mikä saa aikaan yksilön kuulumisen kokemuksen, voiko siihen itse vaikuttaa tai voiko sitä kenties ohjailla.
Hyödynnän tutkimuksessani Yi-Fu Tuanin humanistisen maantieteen pariin kohdistamaa termiä topofilia, joka tarkoittaa voimakasta sidettä paikkaan. Aineistonani on topofiliaa, positiivista paikkaan kiinnittymistä ja affektiivista ulottuvuutta käsittelevää, olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten paikkaan kuuluminen ilmenee topofilian, positiivisen paikkaan kiinnittymisen ja affektiivisen ulottuvuuden teorioiden avulla tarkasteltuna. Lisäksi tutkin, onko eri teorioiden välillä havaittavissa yhtäläisyyksiä, jotka selittävät kuulumisen muodostumista ja mitä nämä yhtäläisyydet ovat.
Tutkimukseni perusteella yksilön kokema kuuluminen ilmenee erityisesti kehollisessa vuorovaikutuksessa, muuttuvana prosessina. Kehollisuuden, vuorovaikutuksen ja prosessimaisuuden teemojen kautta on myös löydettävissä keskeisimmin kuulumisen muodostumista selittäviä tarkempia yhtäläisyyksiä tarkastelemieni teorioiden välillä. Tutkimukseni osoittaa, että osana kuulumisen tutkimusta on keskeistä ymmärtää affektiivisen ulottuvuuden merkitys tunteiden rinnalla, yhtenä paikkakokemukseen ja kuulumiseen vaikuttavana osa-alueena. Molempien näkökulmien huomioiminen on keskeistä kuulumisen ilmiön ymmärtämiseksi.
Kuuluminen tarkoittaa yhteyden luomista, positiivista paikkaan kiinnittymistä. Positiiviset kuulumisen kokemukset edes auttavat paitsi vastuun ottamista omasta lähiympäristöstä ja ympäristön säilymisestä, vaikuttavat välillisesti myös takaisin itseemme ja omaan hyvinvointiimme Kyse on ilmiöstä, jolla on laaja-alaista vaikutusta aina kaupungin ilmapiiriin ja päätöksentekoon asti, ja jota on myös tutkittu hyvin moninaisista näkökulmista. Tässä tutkimuksessa tarkastelen kuulumisen ilmiötä maisemantutkimuksen näkökulmasta teoreettisena tutkimuksena. Tutkijana minua kiinnostaa erityisesti, mikä saa aikaan yksilön kuulumisen kokemuksen, voiko siihen itse vaikuttaa tai voiko sitä kenties ohjailla.
Hyödynnän tutkimuksessani Yi-Fu Tuanin humanistisen maantieteen pariin kohdistamaa termiä topofilia, joka tarkoittaa voimakasta sidettä paikkaan. Aineistonani on topofiliaa, positiivista paikkaan kiinnittymistä ja affektiivista ulottuvuutta käsittelevää, olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten paikkaan kuuluminen ilmenee topofilian, positiivisen paikkaan kiinnittymisen ja affektiivisen ulottuvuuden teorioiden avulla tarkasteltuna. Lisäksi tutkin, onko eri teorioiden välillä havaittavissa yhtäläisyyksiä, jotka selittävät kuulumisen muodostumista ja mitä nämä yhtäläisyydet ovat.
Tutkimukseni perusteella yksilön kokema kuuluminen ilmenee erityisesti kehollisessa vuorovaikutuksessa, muuttuvana prosessina. Kehollisuuden, vuorovaikutuksen ja prosessimaisuuden teemojen kautta on myös löydettävissä keskeisimmin kuulumisen muodostumista selittäviä tarkempia yhtäläisyyksiä tarkastelemieni teorioiden välillä. Tutkimukseni osoittaa, että osana kuulumisen tutkimusta on keskeistä ymmärtää affektiivisen ulottuvuuden merkitys tunteiden rinnalla, yhtenä paikkakokemukseen ja kuulumiseen vaikuttavana osa-alueena. Molempien näkökulmien huomioiminen on keskeistä kuulumisen ilmiön ymmärtämiseksi.