Opiskelu-uupumusta voimavaroista huolimatta : yliopisto-opiskelijoiden uupumuksen yleisyys, ilmeneminen ja yhteydet voimavaroihin

Abstract

Huoli opiskelu-uupumuksesta korostui koronapandemian kuormittamana aikana. Vaikka uupumus on ollut kauan yleistä ja monen tutkimuksen kohde, erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta aihetta tulisi tutkia enemmän. Heillä on myös voimavaroja, joita pitäisi ilmentää vahvemmin. Pro gradu -tutkielma keskittyikin yliopisto-opiskelijoiden opiskelu-uupumukseen ja voimavaroihin. Aluksi tarkasteltiin uupumuksen yleisyyttä ja ilmenemistä uupuneeksi kokemisen, kokonaisuupumuksen, uupumusasteisen väsymyksen, kyynisyyden, riittämättömyyden sekä emotionaalisen ja kognitiivisen vajavuuden näkökulmista. Tässä tutkittiin myös sitä, mitä näistä koettiin eniten. Lisäksi tässä selvitettiin, millaisia uupumukselta suojaavia tekijöitä opiskelijoilla oli. Nämä rajattiin yksilöllisiin, eli itsetuntoon, minäpystyvyyteen, optimismiin ja myönteisiin tunteisiin, sekä ympäristöllisiin, eli sosiaaliseen tukeen, opiskelun luonteeseen sekä vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviin voimavaroihin. Lisäksi tutkittiin näiden yhteyttä uupumukseen. Lopuksi pohdittiin opiskelijoiden ajatuksia uupumuksen ehkäisystä ja hyvinvoinnin lisäämisestä yliopistoissa.

Menetelmillä kartoitettiin hyvinvoinnin tilannetta Suomen yliopistoissa vuodelta 2021. Keskeisinä taustateorioina olivat voimavarojen ja vaatimusten malli sekä uupumukseen liittyvät yleiset teoriat. Oleellista oli myös opiskelijoiden subjektiivinen näkökulma tutkittaviin ilmiöihin. Tutkimuksen aineisto (N = 3 726) kerättiin keväällä 2022 lähettämällä kaikkien suomenkielisten yliopistojen opiskelijoille sähköinen kyselylomake. Aineisto koostui eri-ikäisistä, eri sukupuolista, kaikista 11 suomenkielisestä yliopistosta ja 7 koulutusalasta, opintojen vaiheista ja elämäntilanteista tulleista. Mittareina käytettiin osittain valmiita ja osittain itse muotoiltuja väittämäpatteristoja. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS 28 -ohjelmistolla tilastollisin testein.

Keskeiset tulokset osoittivat, että opiskelu-uupumus oli yleistä. Vastaajissa oli kuitenkin eriasteisesti uupumusta kokevia. Tässä havaittiin, että ei-binääriset sukupuolet, aiemmin uupuneet, nuoremmat, pidempään opiskelleet sekä työssä käymättömät olivat uupuneimpia. Ainoastaan Itä-Suomen yliopisto erosi tilastollisesti merkitsevästi Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistoista siten, että siellä oli vähiten uupumusta. Koulutusaloista humanistisissa tieteissä opiskelijat olivat uupuneimpia, kun taas lääke- ja terveysaloilla sitä koettiin vähiten. Uupumuksen muodoista oli eniten riittämättömyyttä sekä kognitiivista vajavuutta ja vähiten kyynisyyttä. Opiskelijoilla oli kuitenkin kaikkia voimavaroja. Erityisesti sosiaalisen tuen määrä korostui, mutta myönteiset tunteet selittivät parhaiten uupumuksen vähyyttä. Voimavarat koettiinkin jaksamista tukevina, mutta hieman yli puolet koki niitä olleen liian vähän. Jokainen voimavara oli negatiivisesti yhteydessä opiskelu-uupumuksen eri alueisiin, eli mitä enemmän voimavaroja oli, sitä vähemmän oli uupunut. Opiskelijoiden mukaan yliopistoissa tulisi keskittyä erityisesti opintojen toteutustapaan, selkeyteen, joustavuuteen, työmäärään, vaihtoehtoihin ja palautteeseen. Olennainen havainto oli se, että opiskelijoilla oli voimavaroja, mutta he olivat silti uupuneita. Lisäksi kokemus uupumuksesta ei ollut sama kuin mittareilla mitattu uupuneisuus.

Johtopäätöksinä havaitaan opiskelu-uupumuksen ilmenevän laajalti, mutta samalla voimavarat auttavat jaksamaan vaikeissa tilanteissa. Voimavaroilla voidaan siten lisätä hyvinvointia. Tutkimus tuokin lisäarvoa aiemmille tutkimuksille, erityisesti kun tutkittiin emotionaalista ja kognitiivista vajavuutta. Lisäksi harvemmin tarkastellaan voimavarojen yhteyttä uupumukseen. Vastaisuudessa tulisi huomata entistä paremmin uupumus sekä voimavarat suunnittelussa ja yliopistoarjessa, sillä ne paljastavat jo jotain siitä, mitä kannattaisi tukea opinnoissa. Opiskelijoiden olisi opittava tunnistamaan voimavaransa, jotta niitä voisi hyödyntää optimaalisesti. Tämä on olennaista, sillä opiskelu-uupumuksen ongelmat voivat heikentää kokonaisvaltaisesti hyvinvointia.