Oppilaan itsetunnon yhteys luetun ymmärtämiseen 6. luokalla
Hallanheimo, Piia (2022-11-01)
Oppilaan itsetunnon yhteys luetun ymmärtämiseen 6. luokalla
(01.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112567180
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112567180
Tiivistelmä
Kansainvälisissä lukutaitotutkimuksissa on havaittu huolestuttava kehitys suomalaisten oppilaiden luetun ymmärtämisessä, ja etenkin heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut. Lukemisen merkitys on korostunut nyky-yhteiskunnassa, ja oppiminen, etenkin yläkouluun siirryttäessä, pohjautuu pitkälti luettavan tekstin omaksumiseen. Sen vuoksi on keskeistä tarkastella, miten itsetunto on yhteydessä luetun ymmärtämiseen kriittisessä siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oppilaiden itsetunnon yhtyettä luetun ymmärtämiseen 6. luokalla. Itsetuntoa tarkasteltiin Borban ja Reasonerin jaottelulla, jonka mukaan itsetunto koostuu viidestä osa-alueesta: perustuvallisuudesta, itsensä tiedostamisesta, liittymisen tunteesta, tehtävätietoisuudesta ja pätevyyden tunteesta. Itsetunnon arviointi pohjautui Ytimessä-hankkeessa laadittuun itsetuntomittarin, joka mukaili Borban englanninkielistä mittaria.
Luetun ymmärtämistä tarkasteltiin Ytimessä-hankkeessa standardoidun Näppärä rosvo -tekstin ja siihen pohjautuvien mittarien avulla. Luetun ymmärtämisen tehtävissä oppilaat vastasivat avoimiin tekstintulkintakysymyksiin sekä sanaselitystehtäviin. Oppilaiden vastauksien pohjalta itsetunnon ja sen osa-aleuiden yhteyksiä luetun ymmärtämiseen analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Analysointiin käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa ja sen epäparametrista vastinetta Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Itsetunnon summamuuttujalla ei ollut havaittavissa merkitsevää yhteyttä 6. luokan oppilaiden luetun ymmärtämisen tuloksiin. Itsetunnon osa-alueista ainoastaan pätevyyden tunteella havaittiin kohtalainen korrelaatio luetun ymmärtämiseen. Koska pätevyyden tunteen summamuuttujan reliabiliteetti oli heikko, sitä tarkasteltiin myös yksittäisten väittämien avulla. Jokaista itsetunnon osa-aluetta tarkasteltiin kymmenen väittämän avulla. Pätevyyden tunnetta arvioivista väittämistä vain neljällä oli merkitsevä yhteys luetun ymmärtämisen kanssa. Tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio luetun ymmärtämiseen oli, jos oppilas arvioi olevansa huono jossain tai oppilas arvioi, ettei suutu, vaikka häviää pelissä. Lisäksi positiivinen korrelaatio oli luetun ymmärtämiseen, jos oppilas arvioi, ettei jätä tehtäviä kesken kokiessaan ne vaikeiksi tai oppilas arvioi kertovansa mielellään muille keksimänsä hyvän idean tai mielipiteen. Kaikki korrelaatiot olivat voimakkuudeltaan enintään kohtalaisia.
Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin syventämään näkemystä siitä, miten itsetunto on yhteydessä kuudesluokkalaisten luetun ymmärtämiseen. Itsetunnolla oli pätevyyden tunteen osalta kohtalainen korrelaatio luetun ymmärtämisen kanssa. Vaikka voimakkaita yhteyksiä ei ollut havaittavissa, tulokset antavat viitteitä siitä, millaisiin tilanteisiin on syytä kiinnittää huomiota oppilaan kanssa työskennellessä. Oppilaiden tukeminen, etenkin pätevyyden tunteen osalta, vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihin, ja näin ollen tukee myös suoriutumista luetun ymmärtämistä vaativissa tehtävissä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oppilaiden itsetunnon yhtyettä luetun ymmärtämiseen 6. luokalla. Itsetuntoa tarkasteltiin Borban ja Reasonerin jaottelulla, jonka mukaan itsetunto koostuu viidestä osa-alueesta: perustuvallisuudesta, itsensä tiedostamisesta, liittymisen tunteesta, tehtävätietoisuudesta ja pätevyyden tunteesta. Itsetunnon arviointi pohjautui Ytimessä-hankkeessa laadittuun itsetuntomittarin, joka mukaili Borban englanninkielistä mittaria.
Luetun ymmärtämistä tarkasteltiin Ytimessä-hankkeessa standardoidun Näppärä rosvo -tekstin ja siihen pohjautuvien mittarien avulla. Luetun ymmärtämisen tehtävissä oppilaat vastasivat avoimiin tekstintulkintakysymyksiin sekä sanaselitystehtäviin. Oppilaiden vastauksien pohjalta itsetunnon ja sen osa-aleuiden yhteyksiä luetun ymmärtämiseen analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Analysointiin käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa ja sen epäparametrista vastinetta Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.
Itsetunnon summamuuttujalla ei ollut havaittavissa merkitsevää yhteyttä 6. luokan oppilaiden luetun ymmärtämisen tuloksiin. Itsetunnon osa-alueista ainoastaan pätevyyden tunteella havaittiin kohtalainen korrelaatio luetun ymmärtämiseen. Koska pätevyyden tunteen summamuuttujan reliabiliteetti oli heikko, sitä tarkasteltiin myös yksittäisten väittämien avulla. Jokaista itsetunnon osa-aluetta tarkasteltiin kymmenen väittämän avulla. Pätevyyden tunnetta arvioivista väittämistä vain neljällä oli merkitsevä yhteys luetun ymmärtämisen kanssa. Tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio luetun ymmärtämiseen oli, jos oppilas arvioi olevansa huono jossain tai oppilas arvioi, ettei suutu, vaikka häviää pelissä. Lisäksi positiivinen korrelaatio oli luetun ymmärtämiseen, jos oppilas arvioi, ettei jätä tehtäviä kesken kokiessaan ne vaikeiksi tai oppilas arvioi kertovansa mielellään muille keksimänsä hyvän idean tai mielipiteen. Kaikki korrelaatiot olivat voimakkuudeltaan enintään kohtalaisia.
Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin syventämään näkemystä siitä, miten itsetunto on yhteydessä kuudesluokkalaisten luetun ymmärtämiseen. Itsetunnolla oli pätevyyden tunteen osalta kohtalainen korrelaatio luetun ymmärtämisen kanssa. Vaikka voimakkaita yhteyksiä ei ollut havaittavissa, tulokset antavat viitteitä siitä, millaisiin tilanteisiin on syytä kiinnittää huomiota oppilaan kanssa työskennellessä. Oppilaiden tukeminen, etenkin pätevyyden tunteen osalta, vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihin, ja näin ollen tukee myös suoriutumista luetun ymmärtämistä vaativissa tehtävissä.