”Kaikki saisi olla sellaisia kuin on” : Vertaileva tutkimus kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten kouluhyvinvoinnista laadullisella sisällönanalyysillä
Viikilä, Ida (2022-11-17)
”Kaikki saisi olla sellaisia kuin on” : Vertaileva tutkimus kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten kouluhyvinvoinnista laadullisella sisällönanalyysillä
Viikilä, Ida
(17.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112566998
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112566998
Tiivistelmä
Nykytutkimusten mukaan koululaisemme viihtyvät kouluissa kansainvälisesti verraten melko huonosti (Välivaara, Paakkari, Aro & Torppa 2018, 7). Esimerkiksi Välijärven (2017) PISA 2015 -tutkimuksen pohjalta tehdyn katsauksen mukaan suomalaisten oppilaiden tuntema yhteenkuuluvuus kouluyhteisöönsä on ollut laskussa verrattuna edellisiin tutkimuksiin. Lisäksi esimerkiksi suomalaispoikien suoritusmotivaatio kouluissa oli kaikista ryhmistä alhaisinta.
Tämän tutkimuksen on tarkoitus vastata lapsilähtöisen hyvinvointitutkimuksen tarpeeseen ja erityisesti selvittää edelleen, minkälaisten asioiden oppilaat itse näkevät vaikuttavan heidän kouluhyvinvointiinsa. Lapsilähtöisissä hyvinvointitutkimuksissa oppilaat saavat itse määritellä kouluhyvinvoinnin käsitteen omien kokemustensa ja käsitystensä pohjalta (Helavirta 2011, 17–18). Toinen tutkimuksen päämäärä on selvittää, kehittyykö oppilaiden kouluhyvinvointikäsitys heidän kasvaessaan. Tutkimuksen aineistona on käytetty eräässä eteläsuomalaisessa peruskoulussa kerättyjä oppilaiden kirjoittamia tekstejä. Tekstejä on yhteensä 29. Näistä 18 on kuudesluokkalaisten kirjoittamia ja 11 yhdeksäsluokkalaisten kirjoittamia. Analyysitapa on ollut aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Sen pohjalta on muodostettu viisi kategoriaa. Kategoriat kuvaavat niitä asiakokonaisuuksia, joiden oppilaat itse kertoivat vaikuttavan kouluhyvinvointiinsa.
Tutkimuksen perusteella on selvää, että subjektiivinen kouluhyvinvointi on varsin laaja ilmiö. Analyysin avulla tunnistetut kategoriat ovat: 1) koulun sosiaalinen ympäristö, 2) koulun fyysinen ympäristö, 3) oppituntien sisällöt ja olosuhteet, 4) oppilaiden osallisuus ja valinnanvapaus sekä 5) terveys. Vaikka kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten kouluhyvinvoinnin yhteydessä käsittelemät asiat olivat suurimmaksi osaksi yhteneväisiä, myös muutamia eroavaisuuksia oli. Kuudesluokkalaiset esimerkiksi toivoivat kouluun leikinomaisuutta, jota yhdeksäsluokkalaiset eivät maininneet lainkaan.
Tutkimuksen avulla tuotettua tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi siihen, että rakentaisimme yhdessä koululaisillemme heidän mielestään mukavammat koulut, jotta oppilaat viihtyisivät kouluissa nykyistä paremmin. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi parantamalla oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kouluissa sekä kiinnittämällä yhä enemmän huomiota siihen, että turvataan jokaiselle oikeus olla juuri sellainen kuin on, esimerkiksi kotitaustasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista huolimatta. According to studies Finnish pupils' well-being at school is quite poor when compared with other countries (Välivaara, Paakkari, Aro & Torppa 2018, 7). For example, Välijärvi (2017) found in his study which was based on the PISA 2015 results that the togetherness that the Finnish pupils feel at school has been dropping in recent years. In addition, the Finnish male pupils had the worst achievement motivation in school of all groups.
There is need for more child-centered well-being studies which this thesis tries to respond. The first aim of this thesis is to find out how the pupils themselves define school well-being and which things according to them affect their well-being at school. One of the aspects of child-centered well-being studies is that the children get to define well-being themselves according to their experiences and opinions (Helavirta 2011, 17–18). The second aim of the thesis is to find out if the definition of school well-being develops when the pupils grow up. The material of this thesis consists of 29 essays written by Finnish pupils. There are 18 essays that have been written by sixth graders and 11 that have been written by ninth graders. The analysis was done by using the qualitative content analysis. The analysis produced five categories which reflect wider themes of the things that affect pupils’ well-being at school.
According to this thesis subjective well-being at school is a very wide phenomenon and there are many factors that the pupils feel affect it. The wider themes that were recognized were: 1) social environment in school, 2) the physical environment, 3) the contents and conditions in lessons, 4) pupils’ participation and freedom of choice in school and 5) health. Although the factors that the sixth and the nineth graders defined were largely the same, there were a few differences. The sixth graders for example emphasized the schoolyard while the nineth graders did not really mention it.
The results of this thesis can be used to plan and adapt the Finnish schools so that the pupils would enjoy themselves more in the school. Some of the improvements that could be done are that we could better the participation possibilities of the pupils and make sure that school is a place where you can be yourself without a fear of bullying.
Tämän tutkimuksen on tarkoitus vastata lapsilähtöisen hyvinvointitutkimuksen tarpeeseen ja erityisesti selvittää edelleen, minkälaisten asioiden oppilaat itse näkevät vaikuttavan heidän kouluhyvinvointiinsa. Lapsilähtöisissä hyvinvointitutkimuksissa oppilaat saavat itse määritellä kouluhyvinvoinnin käsitteen omien kokemustensa ja käsitystensä pohjalta (Helavirta 2011, 17–18). Toinen tutkimuksen päämäärä on selvittää, kehittyykö oppilaiden kouluhyvinvointikäsitys heidän kasvaessaan. Tutkimuksen aineistona on käytetty eräässä eteläsuomalaisessa peruskoulussa kerättyjä oppilaiden kirjoittamia tekstejä. Tekstejä on yhteensä 29. Näistä 18 on kuudesluokkalaisten kirjoittamia ja 11 yhdeksäsluokkalaisten kirjoittamia. Analyysitapa on ollut aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Sen pohjalta on muodostettu viisi kategoriaa. Kategoriat kuvaavat niitä asiakokonaisuuksia, joiden oppilaat itse kertoivat vaikuttavan kouluhyvinvointiinsa.
Tutkimuksen perusteella on selvää, että subjektiivinen kouluhyvinvointi on varsin laaja ilmiö. Analyysin avulla tunnistetut kategoriat ovat: 1) koulun sosiaalinen ympäristö, 2) koulun fyysinen ympäristö, 3) oppituntien sisällöt ja olosuhteet, 4) oppilaiden osallisuus ja valinnanvapaus sekä 5) terveys. Vaikka kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten kouluhyvinvoinnin yhteydessä käsittelemät asiat olivat suurimmaksi osaksi yhteneväisiä, myös muutamia eroavaisuuksia oli. Kuudesluokkalaiset esimerkiksi toivoivat kouluun leikinomaisuutta, jota yhdeksäsluokkalaiset eivät maininneet lainkaan.
Tutkimuksen avulla tuotettua tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi siihen, että rakentaisimme yhdessä koululaisillemme heidän mielestään mukavammat koulut, jotta oppilaat viihtyisivät kouluissa nykyistä paremmin. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi parantamalla oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kouluissa sekä kiinnittämällä yhä enemmän huomiota siihen, että turvataan jokaiselle oikeus olla juuri sellainen kuin on, esimerkiksi kotitaustasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista huolimatta.
There is need for more child-centered well-being studies which this thesis tries to respond. The first aim of this thesis is to find out how the pupils themselves define school well-being and which things according to them affect their well-being at school. One of the aspects of child-centered well-being studies is that the children get to define well-being themselves according to their experiences and opinions (Helavirta 2011, 17–18). The second aim of the thesis is to find out if the definition of school well-being develops when the pupils grow up. The material of this thesis consists of 29 essays written by Finnish pupils. There are 18 essays that have been written by sixth graders and 11 that have been written by ninth graders. The analysis was done by using the qualitative content analysis. The analysis produced five categories which reflect wider themes of the things that affect pupils’ well-being at school.
According to this thesis subjective well-being at school is a very wide phenomenon and there are many factors that the pupils feel affect it. The wider themes that were recognized were: 1) social environment in school, 2) the physical environment, 3) the contents and conditions in lessons, 4) pupils’ participation and freedom of choice in school and 5) health. Although the factors that the sixth and the nineth graders defined were largely the same, there were a few differences. The sixth graders for example emphasized the schoolyard while the nineth graders did not really mention it.
The results of this thesis can be used to plan and adapt the Finnish schools so that the pupils would enjoy themselves more in the school. Some of the improvements that could be done are that we could better the participation possibilities of the pupils and make sure that school is a place where you can be yourself without a fear of bullying.