Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Aktiivisten tähtien aikasarja-analyysi : Roihupurkaukset ja tähdenpilkut

Koistinen, Kosti (2022-11-07)

Aktiivisten tähtien aikasarja-analyysi : Roihupurkaukset ja tähdenpilkut

Koistinen, Kosti
(07.11.2022)
Katso/Avaa
koistinen_kosti_gradu.pdf (28.44Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112567166
Tiivistelmä
M-sarjan kääpiötähdet ovat pääsarjan pienimpiä tähtiä. Ne voivat olla rakenteeltaan hyvin eksoottisia, mutta ovat silti hyvin yleisiä: jopa 75% kaikista Linnunradan tähdistä on M-kääpiöitä. Arvellaan, että jokaisen M-kääpiön kiertolaisena on vähintään yksi kiviplaneetta. Usein planeetta sijaitsee elinkelpoisella vyöhykkeellä, hyvin lähellä tähteään.

Elinkelpoisuutta saattaa rajoittaa M-kääpiöiden magneettinen aktiivisuus. Siitä merkkejä ovat esimerkiksi tähden pinnalla tapahtuvat muutokset, kuten tähden pilkkuryhmät tai roihupurkaukset, jotka ovat voimakkaita purkauksia tähden kaasukehässä. Voimakas säteily saattaa hajottaa M-kääpiön planeettaa suojaavan otsonikerroksen. Vaikka tähdet ovat pieniä, niiden purkaukset ovat voimakkaita: niissä voi vapautua jopa 10 000 - kertainen energia verrattuna Auringon suurpurkauksiin. Toisaalta pilkkualueet ovat paljon suurempia kuin Auringolla: pilkkuryhmien koot voivat peittää tähden pinnasta jopa 50\% kerrallaan.

Aktiivisuusvaihtelut voidaan tunnistaa fotometrisestä valokäyrästä. Uudet avaruuskaukoputket mahdollistavat pitkät aikasarjat ja lyhyet mittausvälit, jolloin roihupurkausten rakenne voidaan tarkasti selvittää. Samalla saadaan paljon statistiikkaa roihuista, jolloin ymmärrys fysikaalisista prosesseista purkausten taustalla kasvaa.

Toisille roihut ovat poistettavia häiriöitä valokäyrästä, mutta tässä tutkielmassa ne ovat aineistona. Päämäärä on sama: häiriön, eli roihun tunnistaminen. Havaittujen roihupurkausten energia lasketaan, ja arvioidaan, miten ne vaikuttavat tähden lähiympäristöön. Huomataan, että tähden valokäyrästä voidaan bayesilaisin menetelmin tunnistaa ja poistaa eri aikaskaalojen aktiivisuusvaihtelua. Roihuista ja pilkkujaksoista siivotut valokäyrät voivat olla hyödyllisiä muuhun eksoplaneettatutkimukseen, tai esimerkiksi pilkkumallinnukseen, kun tähden pinnan häiriöt saadaan poistettua. Lopuksi yritetään vastata eksoplaneettatutkimuksen keskeiseen kysymykseen -- Voiko M-kääpiön elinkelpoinen vyöhyke sittenkään olla elinkelpoinen?
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9572]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste