Toimintakertomuksen ja muun riskiraportoinnin laatu ja kehitys Helsingin pörssissä 2016−2020
Vehmanen, Mikko (2022-09-22)
Toimintakertomuksen ja muun riskiraportoinnin laatu ja kehitys Helsingin pörssissä 2016−2020
Vehmanen, Mikko
(22.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967703
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967703
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee toimintakertomuksiin ja tilinpäätöksen liitetietoihin sisällytettyjen riskiraportointiosioiden määrää ja laatua vuosien 2016 ja 2020 välisenä aikana. Aineisto koostuu OMX Helsingin päälistan yhtiöistä. Riskiraportoinnilla tarkoitetaan yhtiön toimintakertomuksessa, tilinpäätöksessä tai muissa kanavissa julkaisemaa raportointia riskeistään ja epävarmuustekijöistä. Tutkielmassa käsitellään riskiraportoinnin määrällisiä ja laadullisia ominaisuuksia. Tutkielman määrälliset muuttujat liittyvät sanojen ja virkkeiden määrien logaritmisiin muunnoksiin. Laadullisina mittareina toimivat kattavuus, rahamääräiset virkkeet ja riskiraportoinnin useaan yhtiöön yleistettävän riski-informaation määrä, eli yleinen riski-informaatio. Riskiraportoinnin ajatuksena on kuvastaa mahdollisimman hyvin yhtiön riskejä ja epävarmuustekijöitä ilman suurta määrää yleistä riskiraportointia. Selitettävien muuttujien lisäksi kontrollimuuttujien avulla tutkitaan, mitkä taustatekijät vaikuttavat riskiraportoinnin määrään ja laatuun.
Tutkielman ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, onko riskiraportoinnin määrä ja laatu Suomessa yhteydessä pörssilistattujen yhtiöiden markkina-arvoon, kun käytetään kolmiportaista asteikkoa SMALL CAP, MID CAP ja LARGE CAP. Toisena tutkimuskysymysparina on, onko riskiraportoinnin määrä ja laatu pysynyt muuttumattomana vuosina 2016–2019 ja onko koronaviruspandemia nostanut riskiraportoinnin määrää tai laatua. Yhdysvaltalaisessa aineistossa on kuitenkin havaittu selkeää riskiraportoinnin määrän kasvua 2010-luvulla, ja osa tutkijoista on esittänyt huolensa yhdysvaltalaisten toimintakertomusten riskiraportoinnin laadun heikkenemisestä. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään, kuinka ulkoinen makrotalouden heikkeneminen koronaviruspandemian seurauksena on vaikuttanut riskiraportointiin. Aikaisempi teoria antaa olettaa, että tilinpäätösinformaation määrä ja laatu kasvavat taloudellisten matalasuhdanteiden aikana. Kolmantena tutkimuskysymyksenä analysoidaan, onko riskiraportointi määrällisesti kattavampaa ja laadullisesti parempaa, jos se julkaistaan lainsäädännön näkökulmasta vapaaehtoisesti selvityksissä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä tai internet-sivuilla. Oletuksena on, että yhtiön panostaessa muihin kanaviin nousevat myös raportoinnin määrä ja laatu muissa kanavissa toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen nähden.
Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että markkina-arvo vaikuttaa julkaistavan riskiraportoinnin määrään. Riskiraportoinnin asiasisällön kattavuus ja rahamääräisten virkkeiden määrä ovat kuitenkin vuosittain samalla tasolla, tai siihen vaikuttavat enemmän muut taustatekijät. Yleinen riski-informaatio vähenee markkina-arvon kasvaessa. Suomessa riskiraportoinnissa ei ole nähtävissä vastaavanlaista huomattavaa määrällistä kasvua tai laadullista heikentymistä vuosina 2019–2020 kuin Yhdysvalloissa. Koronapandemian myötä riskiraportoinnin määrä on kasvanut ja kattavuus on parantunut. Suomessa ei ole hyödynnetty muita riskiraportointikanavia määrällisesti tai laadullisesti paremman raportoinnin viestimisessä, vaan määrä ja laatu ovat lähellä toimintakertomuksen riskiraportointia.
Tutkielman ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, onko riskiraportoinnin määrä ja laatu Suomessa yhteydessä pörssilistattujen yhtiöiden markkina-arvoon, kun käytetään kolmiportaista asteikkoa SMALL CAP, MID CAP ja LARGE CAP. Toisena tutkimuskysymysparina on, onko riskiraportoinnin määrä ja laatu pysynyt muuttumattomana vuosina 2016–2019 ja onko koronaviruspandemia nostanut riskiraportoinnin määrää tai laatua. Yhdysvaltalaisessa aineistossa on kuitenkin havaittu selkeää riskiraportoinnin määrän kasvua 2010-luvulla, ja osa tutkijoista on esittänyt huolensa yhdysvaltalaisten toimintakertomusten riskiraportoinnin laadun heikkenemisestä. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään, kuinka ulkoinen makrotalouden heikkeneminen koronaviruspandemian seurauksena on vaikuttanut riskiraportointiin. Aikaisempi teoria antaa olettaa, että tilinpäätösinformaation määrä ja laatu kasvavat taloudellisten matalasuhdanteiden aikana. Kolmantena tutkimuskysymyksenä analysoidaan, onko riskiraportointi määrällisesti kattavampaa ja laadullisesti parempaa, jos se julkaistaan lainsäädännön näkökulmasta vapaaehtoisesti selvityksissä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä tai internet-sivuilla. Oletuksena on, että yhtiön panostaessa muihin kanaviin nousevat myös raportoinnin määrä ja laatu muissa kanavissa toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen nähden.
Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että markkina-arvo vaikuttaa julkaistavan riskiraportoinnin määrään. Riskiraportoinnin asiasisällön kattavuus ja rahamääräisten virkkeiden määrä ovat kuitenkin vuosittain samalla tasolla, tai siihen vaikuttavat enemmän muut taustatekijät. Yleinen riski-informaatio vähenee markkina-arvon kasvaessa. Suomessa riskiraportoinnissa ei ole nähtävissä vastaavanlaista huomattavaa määrällistä kasvua tai laadullista heikentymistä vuosina 2019–2020 kuin Yhdysvalloissa. Koronapandemian myötä riskiraportoinnin määrä on kasvanut ja kattavuus on parantunut. Suomessa ei ole hyödynnetty muita riskiraportointikanavia määrällisesti tai laadullisesti paremman raportoinnin viestimisessä, vaan määrä ja laatu ovat lähellä toimintakertomuksen riskiraportointia.