Rikosperusteinen Suomen Asianajajaliitosta erottaminen : Valvontalautakunnan ratkaisukäytännön onnistuminen ennakoitavuuden ja kahdesti rankaisemisen kiellon kannalta rikosperusteisissa valvonta-asioissa
Tulimäki, Aki (2022-11-09)
Rikosperusteinen Suomen Asianajajaliitosta erottaminen : Valvontalautakunnan ratkaisukäytännön onnistuminen ennakoitavuuden ja kahdesti rankaisemisen kiellon kannalta rikosperusteisissa valvonta-asioissa
Tulimäki, Aki
(09.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168545
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120168545
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on asianajajien erottaminen Suomen Asianajajaliitosta rikosperusteisissa valvonta-asioissa. Tutkielmassa selvitetään, onko valvontalautakunnan ratkaisukäytäntö ollut ennakoitavissa sekä soveltuuko kahdesti rankaisemisen kiellon periaate sellaisissa rikosperusteisissa valvonta-asioissa, jotka eivät osoita epärehellisyyttä. Valvontalautakunnan ratkaisukäytäntöä ei ole aiemmin liiemmin tutkittu, mikä tekee tutkimusaiheesta erityisen kiinnostavan.
Tutkimuksen aineistona käytetään seitsemää valvontalautakunnan ratkaisua, joita analysoidaan laadullisesti hyödyntäen Jyrki Virolaisen ja Petri Martikaisen perustelujen osatekijöiden jaottelua teoksesta ”Tuomion perusteleminen”. Analyysia täydennetään Raimo Siltalan ja Sanna-Maria Klemettin terminologialla.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena on se, että valvontalautakunnan ratkaisukäytäntö on ollut yllättävää, kun otetaan huomioon julkilausutut perusteet ratkaisukäytännössä. Analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että myös julkilausumattomilla perusteilla on ollut vaikutusta erityisesti seuraamuksen ankaroittamisen kannalta. Toisena keskeisenä tutkimustuloksena on se, että valvontalautakunnan prosessiin on sovellettavissa kahdesti rankaisemisen kielto vain silloin, kun valvonta-asiasta seuraavan erottamisen perusteena on rikos ilman aiempaa tai muita valvonta-asioita.
Ensimmäisenä toimenpidesuosituksena esitän, että valvontalautakunnan perusteluissa pitäisi kirjata kaikki ratkaisuun vaikuttavat tekijät. Toisena toimenpidesuosituksena on, että lakia luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista on muutettava siten, että luvan esteenä ei saisi olla aiempi erottaminen Asianajajaliitosta. Vaihtoehtona toiselle toimenpidesuositukselle on, että valvontalautakunta hyväksyisi kahdesti rankaisemisen kiellon soveltuvuuden ratkaisukäytännössään ja tarvittaessa kohdistaisi perusteluitaan siten, ettei kahdesti rankaisemisen kielto tulisi sovellettavaksi.
Tutkimuksen aineistona käytetään seitsemää valvontalautakunnan ratkaisua, joita analysoidaan laadullisesti hyödyntäen Jyrki Virolaisen ja Petri Martikaisen perustelujen osatekijöiden jaottelua teoksesta ”Tuomion perusteleminen”. Analyysia täydennetään Raimo Siltalan ja Sanna-Maria Klemettin terminologialla.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena on se, että valvontalautakunnan ratkaisukäytäntö on ollut yllättävää, kun otetaan huomioon julkilausutut perusteet ratkaisukäytännössä. Analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että myös julkilausumattomilla perusteilla on ollut vaikutusta erityisesti seuraamuksen ankaroittamisen kannalta. Toisena keskeisenä tutkimustuloksena on se, että valvontalautakunnan prosessiin on sovellettavissa kahdesti rankaisemisen kielto vain silloin, kun valvonta-asiasta seuraavan erottamisen perusteena on rikos ilman aiempaa tai muita valvonta-asioita.
Ensimmäisenä toimenpidesuosituksena esitän, että valvontalautakunnan perusteluissa pitäisi kirjata kaikki ratkaisuun vaikuttavat tekijät. Toisena toimenpidesuosituksena on, että lakia luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista on muutettava siten, että luvan esteenä ei saisi olla aiempi erottaminen Asianajajaliitosta. Vaihtoehtona toiselle toimenpidesuositukselle on, että valvontalautakunta hyväksyisi kahdesti rankaisemisen kiellon soveltuvuuden ratkaisukäytännössään ja tarvittaessa kohdistaisi perusteluitaan siten, ettei kahdesti rankaisemisen kielto tulisi sovellettavaksi.