Vaasa-suvun prinsessojen varhaiset sosiaaliset pääomat 1539–1559

Abstract

Sivuainetutkielmassani tarkastelen Ruotsin Vaasan prinsessojen Katarinan (1539–1610), Cecilian (1540–1627), Annan (1545–1610), Sofian (1547–1611) sekä Elisabetin (1549–1597) lapsuutta ja nuoruutta varhaisen sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Varhaisilla sosiaalisilla pääomilla tässä tutkielmassa tarkoitetaan vuorovaikutteisuutta, yhteisöllisyyttä toimijoiden kesken sekä erilaisia arvoja ja taitoja. Lisäksi varhaisilla sosiaalisilla pääomilla tarkoitetaan aineellista kulttuuria, kuten hovirunoja, maalauksia sekä asukokonaisuuksia, joiden sanallisilla ja visuaalisilla viesteillä prinsessojen sosiaalista pääomaa pyrittiin lisäämään myös valtakunnan rajojen ulkopuolella. Tutkielmassa varhaista sosiaalista pääomaa tarkastellaan sekä perheen, suvun ja hovin että laajemman verkoston kontekstissa.

Tutkielma vastaa kysymyksiin, millaisia varhaisia sosiaalisen pääoman muotoja ja tiloja prinsessojen lapsuudessa ja nuoruudessa oli sekä miten ja miksi pääomia rakennettiin. Tutkielmassani pyrin osoittamaan, että sekä lapsuudessa että nuoruusvuosina prinsessoille rakennettiin sellaisia sosiaalisia pääomia, joiden käytön toivottiin olevan mahdollista ja hyödyllistä pitkälle tulevaisuuteen, elämänkaaren eri vaiheissa. Tutkielman lähteinä käytetään prinsessojen ja Vaasa-perheen kirjeenvaihtoa.

Tutkimustuloksissa selviää, että prinsessojen varhaista sosiaalista pääomaa rakennettiin syntymästä lähtien, mistä kertovat sekä kastetilaisuudet että esimerkiksi prinsessoille annetut nimet ja historialliset yhteydet niiden takana. Prinsessojen koulutuksesta ei ole säilynyt varmoja tietoja, mutta kasvatusotteet yhteenkuuluvuuden erityisesti perhehengen näkökulmasta sekä esikuvien luominen nähtiin merkityksellisiksi. Prinsessat tutustutettiin jo varhain laajempaan sukuverkostoon sekä hovissa palvelleisiin aatelisiin ja ylhäissukujen jäseniin. Lisäksi prinsessat olivat lapsista asti mukana avustustyössä, jonka katsottiin kuuluvan osaksi kuninkaallisen perheen jäsenten tehtäviä. Sen avulla kuninkaallisista luotiin armollista ja hyveellistä kuvaa suhteessa alamaisiin. Sosiaalinen pääoma ja aineellinen kulttuuri liitettiin tutkielmassa yhteen ajatuksella, jonka mukaan prinsessoista todennäköisesti maalatut muotokuvat, kirjoitetut runot sekä heille tehdyt kallisarvoiset vaatteet osoittavat heille arvonmukaisen aseman suhteessa muihin eurooppalaisiin kuningashuoneisiin.