”Jeesushan oli feministi” : Feminististen evankelis-luterilaisten pappien kokemuksia feministisestä teologiasta ja sen vaikutuksesta työhön
Karhu, Miska (2022-10-24)
”Jeesushan oli feministi” : Feminististen evankelis-luterilaisten pappien kokemuksia feministisestä teologiasta ja sen vaikutuksesta työhön
(24.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120269120
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120269120
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee feminististen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien kokemuksia ja näkemyksiä feminismistä ja feministisestä teologiasta. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat, miten papit määrittelevät feminismin ja feministisen teologian sekä millä tavalla he kokevat näiden käsitteiden näkyvän heidän ammatinharjoittamisessaan eli pappeudessa.
Tutkielman aineistona toimivat yhdentoista papin haastattelut, jotka toteutin etäyhteyksin alkuvuodesta 2022. Aineistoa analysoin laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkielman keskeisinä käsitteinä toimivat feminismi ja feministinen teologia.
Tutkielmassa tulee esille, että pappien antamat määritelmät feminismille ja feministiselle teologialle mukailevat feminismin kolmatta aaltoa ja sen laajentumista kattamaan muitakin ihmisoikeuksia kuin naisten oikeuksia. Toisin sanoen suurin osa papeista kokee feminismin merkitsevän naisten aseman lisäksi intersektionaalisuutta ja muun muassa vähemmistöjen aseman parantamista.
Suurin osa haastatelluista papeista kokee feminismin esille tuomisen työelämässä helpoksi ja tärkeäksi. Kaikki papit eivät kuitenkaan halua tuoda feminismiään esille työelämässä, tai haluavat tuoda sitä esille kontekstiriippuvaisesti. Osa papeista kokee feminismin ja papin neutraalisuuden vaateen olevan ajoittain ristiriidassa keskenään.
Kaikki haastatellut papit tuovat feminismiä esille työelämässä jollain tasolla. Feminismi näkyy heidän työssään sekä kirkon jäsenille, maallikoille että kirkon työntekijöille. Tavat kattavat useita eri papin työnkuvaa liittyviä osa-alueita kuten kasvatustyötä, viestintää ja johtamista.
Näiden lisäksi tutkielmassa tulee esille, että osa papeista kokee feminismin ja kristillisyyden rinnakkaisiksi tai jopa päällekkäisiksi käsitteiksi. He käyttävät näitä termejä sekaisin ja ajattelevat feminismin ja kristillisyyden yhdistyvän.
Tutkielman lähtökohtana ovat evankelis-luterilaisen kirkon keskustelut muun muassa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja naisten pappeudesta. Se käsittelee näitä arvokeskusteluja sisältäpäin nähtynä, kirkon työntekijöiden näkökulmasta. Sen tarkoituksena on nostaa esille feminististen pappien näkemyksiä ja kokemuksia uskosta, feminismistä ja pappina toimimisesta, toisin sanoen pappien elettyä uskontoa. Eletyn uskonnon käsitteen kautta tutkielma liittyy uskontotieteeseen, mutta se yhdistelee myös sukupuolentutkimusta ja teologiaa. Näin ollen se on ikkuna pappien ajatuksiin sekä feminismin ja evankelis-luterilaisen kirkon sisäiseen muutokseen.
Tutkielman aineistona toimivat yhdentoista papin haastattelut, jotka toteutin etäyhteyksin alkuvuodesta 2022. Aineistoa analysoin laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkielman keskeisinä käsitteinä toimivat feminismi ja feministinen teologia.
Tutkielmassa tulee esille, että pappien antamat määritelmät feminismille ja feministiselle teologialle mukailevat feminismin kolmatta aaltoa ja sen laajentumista kattamaan muitakin ihmisoikeuksia kuin naisten oikeuksia. Toisin sanoen suurin osa papeista kokee feminismin merkitsevän naisten aseman lisäksi intersektionaalisuutta ja muun muassa vähemmistöjen aseman parantamista.
Suurin osa haastatelluista papeista kokee feminismin esille tuomisen työelämässä helpoksi ja tärkeäksi. Kaikki papit eivät kuitenkaan halua tuoda feminismiään esille työelämässä, tai haluavat tuoda sitä esille kontekstiriippuvaisesti. Osa papeista kokee feminismin ja papin neutraalisuuden vaateen olevan ajoittain ristiriidassa keskenään.
Kaikki haastatellut papit tuovat feminismiä esille työelämässä jollain tasolla. Feminismi näkyy heidän työssään sekä kirkon jäsenille, maallikoille että kirkon työntekijöille. Tavat kattavat useita eri papin työnkuvaa liittyviä osa-alueita kuten kasvatustyötä, viestintää ja johtamista.
Näiden lisäksi tutkielmassa tulee esille, että osa papeista kokee feminismin ja kristillisyyden rinnakkaisiksi tai jopa päällekkäisiksi käsitteiksi. He käyttävät näitä termejä sekaisin ja ajattelevat feminismin ja kristillisyyden yhdistyvän.
Tutkielman lähtökohtana ovat evankelis-luterilaisen kirkon keskustelut muun muassa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja naisten pappeudesta. Se käsittelee näitä arvokeskusteluja sisältäpäin nähtynä, kirkon työntekijöiden näkökulmasta. Sen tarkoituksena on nostaa esille feminististen pappien näkemyksiä ja kokemuksia uskosta, feminismistä ja pappina toimimisesta, toisin sanoen pappien elettyä uskontoa. Eletyn uskonnon käsitteen kautta tutkielma liittyy uskontotieteeseen, mutta se yhdistelee myös sukupuolentutkimusta ja teologiaa. Näin ollen se on ikkuna pappien ajatuksiin sekä feminismin ja evankelis-luterilaisen kirkon sisäiseen muutokseen.