Lapsi aktiivisena toimijana kaksivuotisessa esiopetuksessa

Abstract

Tämän pro-gradu tutkielman tavoitteena oli kuvata ja arvioida kaksivuotisen esiopetuskokeilun ensimmäisen toimintakauden toimintaa kokeiluryhmissä. Tavoitteena oli selvittää, miten opetussuunnitelman ja muiden ohjaavien asiakirjojen asettamat tavoitteet lapsen osallisuudesta ja aktiivisesta toimijuudesta näkyvät ryhmien arjessa. Tutkielman kohteena ovat olleet kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluryhmät Turun kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli tarkastella lapsen aktiivista toimijuutta arjen tilanteissa, suhteessa aikuisiin ja vertaisiin. Tutkielmassa paneuduttiin myös siihen, miten erilaiset rakenteelliset tekijät ovat yhteydessä lapsen toimijuuteen ja sen ilmenemiseen. Tutkielma on tehty toimeksiantona Turun kaupungin varhaiskasvatukselle osana kaupungin omaa laadunarviointi- ja kehittämistyötä. Tutkielman tuloksia tullaan käyttämään esiopetuksen kehittämisessä yhdessä henkilöstön kanssa.

Tutkimus on tehty kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Aineiston keruussa käytettiin Kehittävä palaute -menetelmää. Menetelmän mittareista käytössä ovat olleet systemaattiseen havainnointiin perustuva observointi ja henkilöstön täyttämä oppimisympäristölomake. Aineisto kerättiin 17 kunnallisessa kokeilupäiväkodissa toimintakauden 2021–2022 aikana ja se kuvaa kokeilutoiminnan ensimmäistä toimintakautta lasten ollessa noin viisivuotiaita. Kokonaisuudessaan aineistossa on 2008 strukturoitua havaintoa ja 17 oppimisympäristölomaketta. Aineistoa analysoitiin SPSS 27- ohjelman avulla monimuuttujamenetelmiä käyttäen. Tuloksia tarkasteltiin frekvenssien ja ristiintaulukoinnin avulla. Tilastollista merkitsevyyttä ja muuttujien välistä yhteyttä testattiin z-testin ja Khiin neliö- testin avulla.

Kaksivuotisen esiopetuksen arki näyttäytyy havaintojen pohjalta monipuolisena toimintana. Se näyttää sisältävän paljon vuorovaikutustilanteita etenkin vertaisten kanssa. Lapsen vuorovaikutus aikuisen kanssa toteutuu parhaiten aikuisen ohjaaman toiminnan ja erilaisten tehtävien aikana. Lasten keskinäinen vuorovaikutus mahdollistuu etenkin roolileikissä ja fyysisen leikin aikana. Roolileikkiä leikitään sekä sisällä että ulkona, mutta ulkona tapahtuva toiminta näyttää sen lisäksi mahdollistavan parhaiten lasten fyysistä leikkiä. Ulkona mahdollistuu myös toisten lasten kanssa vapaamuotoisempi oleilu, joka on omiaan synnyttämään yhteenkuuluvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Lapset osallistuvat aktiivisesti arjen eri toimintoihin ja lapsen toimijuus näyttäytyy erityisen aktiivisena leikin tilanteissa ja erilaisten tehtävien teon yhteydessä. Lapsen toimijuus näyttäytyy eri tavoin erilaisissa arjen tilanteissa. Myös erilaiset vuorovaikutussuhteet näyttäytyvät eri tavoin Oppimiselle tärkeää toimintaan sitoutuneisuutta havaittiin eniten roolileikissä, fyysisen leikin ja tehtävien teon yhteydessä. Lasten positiiviset tunteet näkyivät monipuolisesti arjen eri tilanteissa. Myös tavanomaiset arjen rutiinit, kuten ruokailu ja erilaiset siirtymätilanteet, sisälsivät positiivisten tunteiden ilmaisua. Tarkastelluilla rakennetekijöillä näytti olevan yhteyttä lapsen toimijuuden ilmenemiseen tässä tutkielmassa. Rakennetekijöiden yhteyttä lapsen toimijuuden ilmenemiseen olisi syytä tarkastella vielä lisää, jotta niiden merkitys ja niihin vaikuttaminen mahdollistuisivat.